Kutsuimme Tampereen pormestari Ilmari Nurmisen takaisin vanhaan opinahjoonsa

Aulassa kääntyvät päät, kun Ilmari Nurminen kävelee sisään. Hän aloitti Tampereen pormestarin tehtävässä kesäkuussa. Nyt olemme kutsuneet hänet takaisin vanhaan opinahjoonsa. 

Opiskelijat ovat Tampereella merkittävä väestöryhmä. Korkeakouluopiskelijoita on noin 35 000, reilu seitsemäsosa kaupungin asukkaista. On tärkeää, mitä kaupungin päättäjät ajattelevat opiskelijoiden asioista. 

Nurminen sanoo haluavansa olla pormestarina lähellä opiskelijoita. Siksi hän on antamassa tätäkin haastattelua. 

“Minulla on vahva yhteys tänne yliopistolle oman ainejärjestön, ylioppilaskuntapolitiikan ja opiskelijataustan kautta”, Nurminen sanoo keskustakampuksen Päätalon aulassa. 

Melko nopeasti käy kuitenkin selväksi, että hän ei tullut tähän haastatteluun jakamaan samaistuttavia anekdootteja opiskeluvuosilta tai muistoja kiihkeimmistä väännöistä Tamyn edustajistossa. Hän tahtoo mieluummin esiintyä pormestarina ja puhua asiaa. 

“Ai jaa, sellaistakin.”, hän sanoo

KELLO on vähän yli yksi tiistai-iltapäivänä. Tarjouduimme viemään pormestarin lounaalle Juvenekseen, mutta hän on ehtinyt jo käydä syömässä. Tänään hän kävi ravintola Puistossa. Kaupungintalo on väistötiloissa Frenckellillä, ja kosken varressa on kätevä lounastaa. Aika usein hänellä on myös eväät. Kesän herkuttelujen ja pitsojen jälkeen on koittanut paluu salaattilounaisiin. 

Nurmisen kevät oli hektinen. Pormestarikampanjaa, ihmisten pariin jalkautumista, paneelikeskusteluja. Heti vaali-illan jälkeisenä päivänä alkoi pormestariohjelman kasaaminen ja koalition kokoaminen. Nurminen sulki kristilliset ja perussuomalaiset koalition ulkopuolelle. 

“Mistään Pride-liputuksesta ja muusta ei tingitä. Ihmisoikeuskysymykset ovat kynnyskysymyksiä, enkä edes keskustele tasa-arvoasioista tällä tasolla”, Nurminen sanoo. 

Kesä meni pitkälti perehtyessä pormestarin tehtävään, ja hän jäi myös pois kansanedustajan tehtävästä kymmenen vuoden jälkeen.  

Mahtui kesään myös pesänrakennusta: pientä pintaremonttia ja sisustamista. Nurminen muutti puolisonsa Aapo Hettulan kanssa uuteen, vähän isompaan asuntoon. 

Kysyn, ehtikö hän vähän lomaillakin, käydä vaikkapa mökillä tai festareilla. Hän vaikuttaa jotenkin yllättyvän kysymyksestä. 

“Ai jaa, sellaistakin.” 

Suomen ulkopuolelle hän ei ehtinyt, Tampereeltakin poistui vain vähän. Kavereiden ja puolison mökillä tuli käytyä, festareillakin ainakin Ruississa, piipahdus Blockfesteillakin.  

“Enemmän Tampere-fiilistelyä. Käytiin kesäteatterissa, urheiltiin, käytiin kävelyllä ja nähtiin ystäviä.” 

Nyt kesä alkaa olla lopussa ja arki käynnistyy myös yliopistolla: fuksien orientaatioviikko on juuri alkanut. Iltapäivällä aulassa on silti rauhallista. 

ILMARI Nurminen oli Tampereen yliopiston fuksi vuonna 2011. Pääaine oli kunta- ja aluejohtaminen, ainejärjestö Hallat ry. Hallintotieteiden kandidaatiksi hän valmistui vuonna 2019.  

Nurminen ei ollut ainejärjestöaktiivi. Hän ei kuulunut hallitukseen, kirjoittanut ainejärjestön Hallanvaara-lehteen tai juurikaan hengaillut silloisessa ainejärjestötilassa Pinni A:ssa. Aika kului muuhun. Sen hän kuitenkin muistaa, että ainejärjestön maskotti oli pehmolelupingviini. 

Nurmisen kandidaatintutkielmaa ei löydy hakemalla Treposta. Tiedustelen, onko hän kenties piilottanut tutkielman koska häpeää sitä. Hän nauraa ja kieltää tehneensä niin, mutta ei osaa sanoa, miksi tutkielmaa ei löydy. Kandin aihe oli Tampereen tilaaja-tuottajamalli, mutta Nurminen ei jatka siitä sen enempää, vaan alkaa kertoa omasta taustastaan. 

Nurminen on kotoisin Sastamalasta. Hän oli perheensä ensimmäinen, joka pääsi korkeakouluun. Äiti on kuntohoitaja, isä asvalttimies. Nuori Nurminen oli innoissaan korkeakouluopinnoista ja kiinnostavasta alasta. 

Hän kuvaa olleensa aina sosiaalinen ihminen ja löytäneensä yliopistolta oman yhteisön. Vapaa-ajalla hän kävi esimerkiksi approilla, ainejärjestön bileissä, Leimareissa ja eli muutenkin “täysipainoista opiskelija-arkea”. Yliopistolla hänet löysi todennäköisimmin Alakuppilasta, ruokalasta, luentosalista, joskus kuntosalilta.  

Yritän kysellä häneltä erilaisia anekdootteja tai muistoja opiskeluvuosilta, mutta läpi haastattelun vaikuttaa siltä, että Nurminen ei oikein muista tai halua jakaa tarinoita opiskeluajoiltaan. 

“Ei mulla nyt oikein ihan sellasta mitä sää nyt halusit.” 

Vuonna 2015, kun Nurminen oli juuri täyttämässä 24, hänet valittiin eduskuntaan Pirkanmaan vaalipiiristä Sdp:n listalta. Samana keväänä hänen oli tarkoitus lähteä vaihtoon Tukholmaan kauppatieteelliseen. Nurminen päätyi perumaan vaihdon, ja hänestä tuli eduskunnan nuorin kansanedustaja ja ensimmäinen 1990-luvulla syntynyt kansanedustaja. 

“Lähdin kaupunginjohtajaksi opiskelemaan, sitten eksyin kymmeneksi vuodeksi kansanedustajaksi eduskuntaan ja nyt ympyrä sulkeutui.” 

Vielä kesällä Wikipediassa luki, että Ilmari Nurminen opiskelee kunta- ja aluejohtamista Tampereen yliopistossa. Sittemmin tieto on poistettu. Opinnot ovat olleet nyt jäissä, mutta hän ehti aiemmin tehdä jonkin verran maisteriopintoja. Haaveena olisi saada maisterintutkinto vielä joskus tehtyä. Nurminen haluaa viedä asiat loppuun asti. Hän jatkaa puheenvuoroa poliitikkona: on tärkeää, että kaikilla on taustasta riippumatta mahdollisuus päästä opiskelemaan niin pitkälle kuin haluaa. 

Monet opiskeluaikaiset kaverit ovat nykyään politiikassa tai kunnanjohtajia. Siinä mielessä Nurminen päätyi sinne, minne pitikin. 

“Lähdin kaupunginjohtajaksi opiskelemaan, sitten eksyin kymmeneksi vuodeksi kansanedustajaksi eduskuntaan ja nyt ympyrä sulkeutui.” 

Ehdotan, että jatkamme haastattelua vielä kiertelemällä kampusta. Voisimme käydä tutuissa paikoissa, ehkä jutella hieman rennommin. Nurminen haluaa kuitenkin hoitaa haastattelun saman pöydän ääressä, “sitten ottaa sen kuvan”. Jäämme siis vielä istumaan portaiden alle.  

ILMARI Nurminen on voittanut Sanna Marinin yksissä vaaleissa.  

Nurminen toimi vanhan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn edustajistossa kaksi kautta vuosina 2011–2015. Kerran hän sai edustajistovaaleissa enemmän ääniä kuin ystävänsä Sanna. Hän nauraa hyväntuulisesti kertoessaan sen. 

Vanhan ylioppilaslehti Aviisin sivuilla Nurmisen kuva näkyy edarivaalimainoksessa syksyllä 2013. Lista oli Tampereen sosiaalidemokraattiset opiskelijat (TASY), ehdokasnumero 45. 

“Kamppailtiin aina ainejärjestötyyppejä vastaan siellä. Siihen aikaan vaaliympyrä oli Vivan kanssa, edustin sosiaalidemokraatteja.” 

Samaan aikaan Nurmisen kanssa edustajistossa vaikuttivat Marinin lisäksi esimerkiksi Iiris Suomela (vihr.) ja Jaakko Mustakallio (vihr.) ja kokoomuksen puoluesihteeriksi valittu Tampereen entinen yhteysjohtaja Maggie Keskinen. Nurminen oli juuri pitämässä Keskiselle läksiäispuhetta, ja he olivat muistelleet yhteisiä aikojaan edarissa. 

Edustajistoryhmä oli hyvin pieni. Ensimmäisellä kaudella jäseniä oli kaksi. Toisella kaudella Nurminen oli ainoa jäsen, ja Sanna Marin oli hänen varajäsenensä.  Nurmisella olisi voinut olla kiinnostusta myös Tamyn hallitukseen, mutta pienen ryhmäkoon takia vaikutusmahdollisuudet olivat pienet. 

Konkreettisia esimerkkejä edustajistossa ajamistaan päätöksistä tai kovimmista väännöistä kokoussalissa Nurminen ei osaa lonkalta heittää, vaikka toteaa minun tietysti tässäkin yhteydessä haluavan sellaisia.  

“Ehkä se oli semmoinen oma harrastus ja tuki omaa poliittista työtä.” 

Hän puhuu mieluummin yleisellä tasolla opiskelijapolitiikasta.  

“Opiskelijapolitiikassa keskeistä on se, että vaikutetaan opiskelijoiden asemaan, otetaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, vaikutetaan edunvalvontakysymyksiin laajemmin ja yliopistoyhteisön sisäiseen toimintaan. Se on yhteisön edun eteenpäin viemistä.” 

Nurminen pohtii opiskelijapolitiikan ja puoluepolitiikan eroa. Ne kulkevat käsi kädessä, hän sanoo. Politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen eivät ole toisistaan erillisiä asioita. Lähtipä ihminen ainejärjestötoimintaan, puoluepolitiikkaan tai kansalaisjärjestöön, on taustalla varmasti jonkinlainen kipinä vaikuttaa asioihin. 

“Totta kai täällä on varmasti nälkäisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka miettivät, olisiko politiikka ura, jossa jatkaa työskentelyä. Tämä on varmasti yksi ponnahduslauta.” 

Tänä syksynä ylioppilaskunnassa käydään taas edustajistovaalit. Edustajistolla on keskeinen rooli, eikä ikinä tiedä, mitä ovia se aukaisee, Nurminen sanoo. 

“On kiva laittaa itsensä vähän likoon ja katsoa, miten menee. Tuoda omia näkemyksiä ja arvoja esiin, ja sitä kautta vaikuttaa asioihin. Päättäjän työ vaatii rohkeutta, mutta siihen kannattaa tarttua ja uskaltaa heittäytyä.” 

34-VUOTIAS Ilmari Nurminen on tällä hetkellä Suomen toiseksi nuorin pormestari. Helsingin Daniel Sazonov (kok.) on syntynyt vuotta myöhemmin. Silti Nurmisen ikä vaikutti nousevan pormestarikisassa ja julkisessa keskustelussa vielä suuremmaksi teemaksi kuin Helsingissä. 

“Mun kohdalta sanottiin, että ‘hän on niin nuori’, ja hänen kohdalta ei mitään. Olen kokenut, että pitää vielä kaksin kerroin näyttää osaamista ja kykyä.” 

Ikäkeskusteluun saattoi osaltaan vaikuttaa, että Nurmisen vastaehdokas pormestarikisassa oli entinen pormestari Kalervo Kummola (kok.), joka on 79-vuotias. 

“Osa ihmisistä voi ajatella, että pormestarin pitää ollakin silinterihattuinen 80-vuotias mieshenkilö. Tiedätkö, että se on oikeanlainen pormestari. Nehän ovat vaan mielikuvia ja ennakko-odotuksia.” 

Nurminen huomauttaa, että hän on paitsi nuori pormestari, myös ensimmäinen julkisesti homoseksuaali pormestari Suomessa. Se jakaa joidenkin ihmisten mielipiteitä enemmän kuin nuori ikä. 

”En ajatellut silloin aikoinaan, että olen tässä kohti uranuurtaja tai mikään lipunkantaja, mutta tässä on pitänyt ottaa myös sitä puolta.”

Hän alustaa sanomalla, että puheenvuoro ei ole millään tavalla uhriutumista. Vähemmistöillä on kuitenkin eri standardit politiikassa, hän sanoo, samoin myös esimerkiksi naispuolisilla ihmisillä. 

“Jos olisin ollut lihaa syövä, keski-ikäinen heteromies, niin tuskin kukaan olisi mua kyseenalaistanut. Päinvastoin, oltaisiin varmasti hypetetty ihan eri tavalla ja uskottavuus olisi eri tavalla.” 

Nurminen on pyrkinyt nostamaan esiin omaa perhettään ja puolisoaan ja edustamaan tilaisuuksissa yhdessä puolisonsa kanssa. 

”Siten voidaan niitä ennakkoluuloja madaltaa. Ehkä joku muu homoseksuaali sitä kautta uskaltaa myös olla näkyvästi oma itsensä. En ajatellut silloin aikoinaan, että olen tässä kohti uranuurtaja tai mikään lipunkantaja, mutta tässä on pitänyt ottaa myös sitä puolta.” 

Hän pitää konservatiivisten arvojen nousua yhteiskunnassa huolestuttavana kehityksenä. Tasa-arvotyötä on vielä tehtävänä. 

“Yhdenvertaisuusasiat eivät ole heiluri, joka menee vain eteenpäin, vaan se voi myös heilahtaa taaksepäin, jos ei olla valppaana ja tehdä töitä.” 

NURMINEN puhuu haastattelussa pitkiä poliitikon puheenvuoroja, välillä kuin kampanjapuheesta. Keskitytään siis hetki pormestariohjelmaan. 

Koulutus mainitaan Nurmisen pormestariohjelmassa moneen otteeseen. Ohjelmaan on kirjattu esimerkiksi panostus laadukkaaseen koulutukseen aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen sekä tavoite olla Suomen houkuttelevin opiskelijakaupunki.  

Pormestariohjelmaan on kirjattu myös selvittää yhteisen osaamiskampuksen toteuttamisedellytyksiä Tampereelle. Tätä kirjausta pormestari ei uskalla vielä konkreettisesti kommentoida. 

“Pormestariohjelmassa on tämäntyyppisiä kirjauksia, ja sitten niitä lähdetään käytännössä viemään.” 

Pormestariohjelmaan on lisäksi kirjattu, että kaupunki kuulee opiskelijoita heihin vaikuttavissa asioissa. Nurminen on ollut jo kerran kaupungin ja yliopiston yhteisessä tapaamisessa, jossa oli paikalla myös opiskelijaedustus. Tarkemmin hän ei osaa vielä sanoa, millä tavoin yhteydenpitoa esimerkiksi ylioppilaskunta Treyn kanssa tullaan jatkossa käytännössä toteuttamaan. Takana on vasta muutama kuukausi, oli kesä. Hyvät yhteistyörakenteet ovat kuitenkin jo olemassa, hän sanoo. 

Nurminen edusti opiskelijoiden edessä jo ennen virallista nousua pormestariksi. Vappuna hän lausui kaupungin tervehdyksen Frenckellin aukiolla opiskelijoiden perinteisen Wappuvalan jälkeen. Hän sai kutsun myös kesäkuussa järjestetyille Torisitseille mutta ei päässyt osallistumaan, koska edusti samana päivänä Manse Pride -tapahtumassa. Nurminen sanoo, että yrittää päästä paikalle, jos jatkossa saa kutsuja Treyn tapahtumiin. Hän on tulossa puhumaan yliopistoyhteisölle myös yliopiston lukuvuoden avajaisissa. 

Nurmisen mukaan kaupunki voi tehdä paljon opiskelijoiden hyväksi, mutta häntä huolestuttaa laajempi mittakaava. 

“Maan hallitus tehnyt aika isoja leikkauksia, ja ne kohdistuvat pitkälti erityisesti opiskelijoihin. Iso on nyt tämä asumistuen leikkaus. Tämä asettaa meille haasteita kaupunkina, että miten me pystymme ja voimme tarjota kohtuuhintaista asumista.” 

Myös työttömyystilanne on hankala sekä valtakunnallisesti että Tampereella. Pitkäaikaistyöttömyys ja valmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys ovat ennätyksellisen korkealla tasolla. Nurminen sanoo, että ratkaisuja pitää löytää, mutta konkretiaa vastauksiin on vielä vaikeaa saada. 

”Vaikka on tiukat ajat, koulutukseen pyritään panostamaan.” 

Jos Nurminen voisi tehdä yhden opiskelijoita koskevan päätöksen heti huomenna, hän parantaisi toimeentuloa. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus keskittyä opiskeluun. 

ON Nurmisen elämässä muutakin kuin politiikkaa.  

Nuorempana hän harrasti jalkapalloa ja salibandya. Äiti olisi halunnut pojasta musikaalisemman, mutta kitaransoittoa harrastanut nuori Ilmari ei päässyt musiikkiopistoon. Kysyn, vieläkö kitaralla lähtisi vaikka pieni Wonderwall. Ei lähtisi.  

Urheiluharrastus on pysynyt, ja nykyään arjen vastapainona on kuntosalia ja lenkkeilyä. Penkkimaksimiaan Nurminen ei toimittajalle jaa. 

“Ehkä ne on semmoisia omia muistiinpanoja. Eivät ole vielä niin suuria, että niillä voisi leveillä.” 

Päätalon alakertaan on kesällä ilmestynyt leuanvetotanko. Haastattelun lopussa yritän vielä haastaa pormestaria leuanvetokisaan. En saa kovin montaa, vakuutan. Nurminen kieltäytyy vedoten vaatetukseensa. Ehkä ylioppilaslehden haastattelussa irrottelu ei ole tarpeeksi asiallista pormestarille.