Lopputyön sankarit: Urautuvia teitä ja nielemistä
Palstalla dipan ja gradun tehneet jakavat viisauttaan.
Teksti ja kuvat: Aliisa Lyly
Väyläviraston tilaama lopputyö
Samuli Liikka: “Tämä tutkielma-aihe annettiin minulle oikeastaan valmiina. Olin kesällä 2024 tutkimusapulaisena tutkimuskeskus Terralla kiviainestutkimuksia tekemässä. Sen kautta päädyin myös tähän hommaan.
Dippani oli osa laajempaa Väyläviraston tilaamaa tutkimusta. Tässä diplomityössä käsitellään muutamaa eriluokkaista tietä, joiden oli tunnistettu urautuvan poikkeuksellisesti. Omassa työssäni pyrin mittausdataa ja sen pohjalta muodostettuja tunnuslukuja analysoimalla löytämään syitä sille, miksi kyseiset tiet urautuvat eri tavalla kuin niiden odotettaisiin.
Työprosessia aloittaessa odotin, että se tulee olemaan opettavainen ja haastava kokemus. Olin toiveikas sen suhteen, että pääsisin tekemään mielekästä hommaa.
Tällaisen laajemman kokonaisuuden käsittely auttoi hahmottamaan paremmin, miten lähestyn työstämistä ja miten tykkään edetä. En esimerkiksi hirveästi tykkää tehdä asioita lineaarisesti, vaan poukkoilen vähän sinne tänne.
Kaikkein vaikeinta oli ajankäytön hallinta. Joissain kohdissa oli vaikea erottaa työn ja vapaa-ajan rajapinta, koska tämän työstäminen oli niin kokonaisvaltainen prosessi.
Oli hyvä, että pääsin tekemään dippaa Terran toimistolla. Se rajasi sitä, että kotona sai olla kotona ja toimistolla sai tehdä töitä.
Jos lähtisin tekemään tätä alusta, olisin vähemmän perfektionisti eri asioiden suhteen. Esimerkiksi työn ulkoasu oli aika epäolennainen, kun se oli vielä alkuvaiheessa. Työssäni on kuitenkin paljon kaavioita ja kuvia, joten halusin, että niiden asettelu on heti miellyttävä ja lukijalle mukava.
Dippaa tehdessä täytyy muistaa tehdä myös hauskoja ja mukavia asioita. On tärkeää jättää itselleen myös sellaista palautumisaikaa, ettei stressaa liikaa.”
DIPPA
Otsikko: Päällystettyjen teiden urautuminen roudan sulamiskaudella
Ala: Rakennustekniikka
Mitta: 196 sivua
Kauan kesti: 1 vuosi
Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5: “Ei se kokonaisuudessaan ollut mikään kamala prosessi. Ehkä 3,5.”
“Hei, tuletko nielemään?”
Ella Kröger: “Meidän tutkielmamme käsitteli terveiden aikuisten sarjallisten vedennielemistestien tuloksia. Tutkimme sitä, miten esimerkiksi ikä, pituus ja sukupuoli sekä annettu ohjeistustapa vaikuttavat nielemiseen. Saimme paljon tuloksia: esimerkiksi ikä ja pituus vaikuttavat nielemiseen, mutta vaikkapa sukupuoli ei.
Kandi tuntui tosi rankalta, niin ajattelin, että gradu olisi sitten vielä rankempi. Meillä oli iso aineisto, ja alkuun oli todella iso kynnys kysyä ihmisiltä, että hei, tuletko nielemään. Mutta kun oli ystävä, jonka kanssa tehtiin, niin se kyllä helpotti taakkaa.
Parityöskentelyssä haasteena olivat aikataulut. Meidän piti olla todella joustavia, varsinkin keväällä. Kysyin Matildalta ihan lupaa, että saanko hakea wapputirehtööriksi.
Meillä helpotti tosi paljon se, että aiheen teoriapohja oli jo kandista ennestään tuttu. Tiedettiin jo niin sanotusti nimiä alalta.”
Matilda Tallila: “Idea tälle tutkielmalle lähti siitä, että meidän opintoihin kuului aihetta käsittelevä kurssi. Sen opettaja jollain luennolla heitti, että tästäkin aiheesta voisi joku tehdä vaikka kandin ja gradun. Ja me todettiin että no, tehdään!
Meillä kummallakaan ei ollut mitään ihan hirveän vankkaa osaamista tilastollisesta analyysistä, niin se myös vähän jännitti. Lopulta kysyimme psykologian laitoksen tilastotieteiden opettajilta apua. Sen jälkeen meni vain muutama päivä ja analyysi oli tehty, eli ihan hyvin sekin kaikki sitten lopulta meni.
Aineiston keruu opetti sietämään omalle epämukavuusalueelle menemistä. Siinä joutui hyväksymään, ettei se nyt ole niin justiinsa, jos joku sanoo, että ei kiitos.
Jälkikäteen ajateltuna gradun tekeminen ei ollutkaan niin iso mörkö kuin etukäteen ajatteli.”
GRADU
Otsikko: Iän, sukupuolen ja pituuden sekä saadun ohjeistuksen vaikutus 100 millilitran sarjallisen vedennielemistestin tuloksiin
Ala: Logopedia
Mitta: 53 sivua
Kauan kesti: 7 kuukautta
Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5: Ella: 3,5. Matilda: 3.