Kvanttipistekasvatuksen tutkiminen opetti elämänhallintaa – ”Diplomityö ei ole suoritus, vaan yksi koulutyö muiden joukossa”

Hervannan kampuksen optoelektroniikan tutkimuskeskuksessa (ORC) työskentelevä Roosa Hytönen tutki diplomityössään kvanttipisteiden epitaksiaalisia kasvuparametreja, niiden vaikutusta kvanttipisteiden ominaisuuksiin, sekä niiden optimointia kahteen oleelliseen sovellutukseen. Tutkimuksessa onnistuttiin kasvattamaan kummankin sovellutuksen osalta hyödyllistä testimateriaalia, ja näytteiden pohjalta voidaan tutkia ja kehittää tulevaisuuden valonlähteitä. 

Hytösen työssä ehdotetaan epitaksisesti kasvatettujen kvanttipisteiden sovellutuksia valoa tuottavaksi aktiiviseksi materiaaliksi lasereihin ja 1-fotoniemittereihin. Vielä tarkennettuna: kvanttipisteillä on laserien osalla sovellutuksia esimerkiksi tiedonsiirrossa ja kasvontunnistuksessa, ja 1-fotoniemittereiden osalta esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskennassa

Työvaiheisiin kuului aiempaan tutkimukseen perehtymisen lisäksi kvanttirakenteiden suunnittelu ja valmistus laboratoriossa, jotta kvanttipisteiden kasvatusparametreille saatiin tehtyä jonkinlainen alkuarvaus. Hytönen oli tehnyt dippatyössään käyttämät näytteet jo vuosi sitten. 

”Käytännön työprosessin alettua toimittiin rakenteista saatujen tulosten mukaan, joista sitten mietittiin, mihin suuntaan mennään seuraavaksi”, Hytönen kertoo. ”Hyvin kokeellista ja fundamentaalista tutkimusta, siis.”

Varsinaisen diplomityön sekä suurimman osan kasvatuskokeista hän teki itsenäisesti, mutta tutkimusapulaisena toiminut Hytönen sai tukea, mielipiteitä ja osaavaa konsultointia muilta kvanttipistekasvatuksen parissa toimineilta tutkimusryhmäläisiltä.

Aiheella tuntui olevan kiire ja valmista piti tulla jo keväällä. Mutkan matkaan toi kuitenkin työuupumus, jonka takia Hytönen joutui sairauslomalle. Dippatyö oli opettavainen kokemus myös hänen omien työskentelytapojensa suhteen. 

”Prosessin aikana opin kuuntelemaan itseäni paremmin. Tärkeintä oli tajuta hidastaa kuorman kasvaessa. Rauhallisempi työtahti ei vaikuttanut lopullisen työn laatuun”, sanoo Hytönen.

Työuupumuksen kokeneen Hytösen mielestä on harmi, ettei dippatyön monille opiskelijoille aiheuttamista paineista puhuta enempää. 

”Diplomityö ei ole suoritus, vaan yksi koulutyö ja oppimisprosessi muiden joukossa, mutta se käy helposti hyvin raskaaksi. Opin itse dippaa tehdessäni, että hienoa työtä saa aikaiseksi kun kuuntelee omaa vointiaan, tekee työtä sopivaan tahtiin, ja antaa prosessin edetä omalla painollaan.”

DIPPA

OTSIKKO: ”Optimization and emission wavelength control of In(Ga)As/GaAs quantum dots grown by molecular beam epitaxy.”
MITTA: 92 sivua.
ALA: Fysiikka.
KAUAN KESTI?: Käytännön töissä kuukausi, noin puoli vuotta datankäsittelyssä ja kirjoitustyössä.
JÄIKÖ TRAUMOJA?: ”Ei jäänyt, vaikka tuntui tietenkin vapauttavalta kun työn sai vihdoinkin valmiiksi ja pois mielestä.”