Lopputyön sankarit: Myöhään liikkeellä ja kiire yllätti
Palstalla dipan ja gradun tehneet jakavat viisauttaan.
Teksti: Mira Kokko
Dippa tutki maahanmuuton vaikutuksia työturvallisuuteen
Aaro Laitinen: “Tutkin dipassani maahanmuuton vaikutuksia työturvallisuuteen. Tein työn yliopiston Viima-tutkimushankkeeseen. Tekniikan aloilla on tavallista tehdä dippa jollekin yritykselle. Aloin kysellä yrityksiä myöhään, enkä oikein saanut vastauksia. Lopulta turvallisuustekniikan erityistyön kurssilta sain opettajalta vinkin hakea tähän hankkeeseen mukaan.
Tutkimuksessa haastattelin aiheen asiantuntijoita eli työmarkkina- ja työturvallisuusjärjestöjen ihmisiä sekä tutkijoita. Heidän vastauksiensa perusteella koostin selvityksen siitä, miten maahanmuutto on muuttanut tai tulee muuttamaan työturvallisuutta ja työelämää. Osan mielestä se muuttaa ja osan ei.
Vastauksien perusteella merkittävimpiä vaikeuksia oli suomen kielen taidon heikkous, joka voi johtaa väärinymmärryksiin ja sitä kautta vaikuttaa työturvallisuuteen. Sen lisäksi heikko kielitaito voi aiheuttaa kuppikuntien syntymistä niin, että ulkomaalaistaustaiset syövät eri pöydässä kuin suomalaistaustaiset.
Alkuun tekeminen oli hankalaa, kun tein lähinnä haastatteluja. En pystynyt vielä kirjoittamaan ja siksi tuntui siltä, etten saa mitään aikaiseksi. Sitten kun pääsin kirjoittamaan, niin kaikki eteni mukavasti. Säännölliset tapaamiset ohjaajan kanssa auttoivat.
Paras vinkkini vasta dippaa aloittaville on, että kannattaa paljon aikaisemmin alkaa etsiä yritystä, jolle voisit tehdä dippasi. Ei niin kuin minä, että ‘kuukauden päästä voisin aloittaa’.”
DIPPA
Otsikko: Maahanmuuton vaikutukset työturvallisuuteen
Ala: Ympäristö- ja energiatekniikka
Mitta: 48 sivua
Kauan kesti? Viisi kuukautta
Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5? “Sanotaan vaikka 4 tai 5, mutta en mä heti uudestaan lähtisi silti tekemään.”
Gradu oli ensimmäinen laatuaan Suomessa
Olli Järvinen: “Tutkin gradussani sosiaalisen median roolia Barack Obaman vaalikampanjoissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuosina 2008 ja 2012. Tarkemmin sanottuna tutkin sitä, mitä eri somealustoja kampanjoissa käytettiin, mihin niitä hyödynnettiin ja mitä eroa vaalien kampanjoilla oli.
Tuon neljän vuoden aikana some muuttui paljon. Löytyi paljon samoja lainalaisuuksia, mutta myös hyvin monta eroavaisuutta – siirryttiin esimerkiksi tekstipainotteisesta sisällöstä visuaalisempaan.
Gradusemman alkaessa luulin, että meillä olisi puoli vuotta aikaa miettiä aihetta, mutta sitten meille sanottiinkin, että kahden viikon päästä esittelette aiheen. Opiskelukaverin kanssa ei ollut mietitty mitään ja ajateltiin, että nyt ollaan pulassa. Suomen eduskuntavaalit olivat tulossa ja selasin Tiktokia, missä tuli paljon vaalimainoksia vastaan. Mietin, miten vaalimainonta on muuttunut. Sitten loksahti ja keksin tämän aiheen.
Yleinen sääntö on, että tapahtumista pitäisi olla vähintään kymmenen vuotta ennen kuin niitä voi käyttää historian tutkimuksessa. Tässä oltiin rajalla, kun oli juuri kulunut se aika.
Aihe oli niin kiinnostava, että välillä eksyin tutkimaan asioita, mitkä eivät oikein liittyneet omaani. Tekeminen oli vähän vuoristorataa, mutta erittäin kasvattava prosessi. Tekeminen oli vaikeaa myös, koska tiesin, että opiskelijaelämä loppuu, kun saan gradun valmiiksi.
Tämä oli ensimmäinen sosiaalisesta mediasta tehty historiantutkimus Suomessa. Olen tosi ylpeä, että pääsin tekemään ensimmäisen.”
GRADU
Otsikko: Politiikkaa algoritmien ajassa: Sosiaalisen median rooli Barack Obaman Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjoissa vuosina 2008 ja 2012
Ala: Historia
Mitta: 95 sivua
Kauan kesti? Melkein 2,5 vuotta, jossa mukana 10 kuukauden tauko
Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5? “Sanoisin 2,5–3. Rankkaa oli itsensä kyseenalaistaminen.”