Lopputyön sankarit: Perunoita ja poliittisia kohuja
Palstalla dipan ja gradun tehneet jakavat viisauttaan.
Teksti: Milo Kiviranta
”Excelin pyörittely oli kivaa”
Anni Heikkilä: “Diplomityöni käsittelee tärkkelysperunan viljelyn tilakohtaista hiilijalanjälkilaskentaa ja sen kehittämistä. Pelaan Lapualla pesäpalloa, ja yritys jolle tutkimukseni tein on yksi joukkueemme sponsoreista. Heillä oli tarve tällaiselle tutkimukselle, ja se mätsäsi hyvin opintoihini.
Aihe oli kiinnostava, ja lähdin työstämään sitä aika innoissani. Tykkäsin kandin tekemisestä, joten odotukset dipasta olivat positiiviset. Ympäristötekniikan kandiin ei kuulu minkäänlaista harkkaa, ja olen ollut koko opiskeluajan käytännössä puoliammattilaisurheilija. Se on tavallaan ollut työni. Yritysmaailma ja oman alan työelämä oli siis ennestään melko tuntematonta. Se lisäsi tähän oman haastavuutensa.
Hankalinta oli toimia yhtäkkiä hyvin vähäisellä kokemuksella projektin johtajana. Tiimiin kuului myös työnantajafirman sekä yliopiston edustajia. Tietyllä tapaa lankojen piti pysyä minun käsissäni, mutta toisaalta esimerkiksi aikataulusta määräsi enimmäkseen työantaja. Se oli asetelma, joka vaati totuttelua. Kaikkein kivointa taas oli Excelin pyörittely. Tämmöinen perus insinöörin vastaus.
Yleisenä neuvona sanoisin, että jos kandista on selvinnyt, ei itselleen kannata asettaa liian korkeaa kynnystä lähestyä diplomityön tekemistä. Ei se välttämättä sen kummoisempaa ole. Aloittaminen on aina hankalinta, mutta liikkeelle voi lähteä aina jostakin yhdestä pienestä jutusta kerrallaan. Ei tarvitse heti lähdössä sykkiä täysillä eteenpäin. Kyllä asiat alkavat edistymään painollaan.”
Faktaboksi: Dippa
Otsikko: Tärkkelysperunan viljelyn tilakohtaisen hiilijalanjälkilaskennan kehittäminen
Ala: Ympäristötekniikka
Mitta: 65 sivua
Kauan kesti? Vuosi, varsinaisia työtunteja noin 300. Taukoja loi tarvittavan datan työnantajalta saamisen odottelu.
Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5? “Varmaankin 2. Verkkainen työtahti auttoi varmasti asiaa.”
Kohuja olisi voinut penkoa enemmänkin
Iida Sunell: “Kirjoitin graduni suomalaisten kansanedustajien ja ministerien poliittisista kohuista. Kandini liittyi myös poliittisiin skandaaleihin, ja siitä jäi sellainen fiilis, että voisin vielä mielelläni jatkaa saman aiheen tutkimista.
Aineiston keräämiseen lähdin suurella innolla. Oli tosi hauskaa penkoa vanhoja uutisarkistoja ja kasata materiaalia, mutta huomasin nopeasti, että aineistoa ja aihetta oli pakko rajata. Minua olisi kiinnostanut tutkia enemmän esimerkiksi sitä, onko poliitikkoja skandaalien jälkeen valittu puolueiden sisäisiin luottamustehtäviin. Kaikkien alun perin kiinnostaneiden näkökulmien sisällyttämiseen ei kuitenkaan gradun puitteissa ollut tilaa.
Paras hetki oli se, kun lopulta pystyi toteamaan aineiston olevan kasassa ja näkemään, minkälaisia huomioita sieltä nousi esiin. Tutkimuskysymykset ja rajaus kannattaa ehdottomasti miettiä tarkasti heti alkuvaiheessa, ettei päädy tekemään hirveästi turhaa työtä. Itse lähdin prosessiin liian lavealla otteella, ja jouduin monta kertaa selkeyttämään sitä itselleni.
Toisena vinkkinä suosittelisin ehdottomasti pusertamaan työn valmiiksi mahdollisimman kokonaisena pötkönä. Gradua työstäessäni olin osan ajasta tekemässä harjoitteluja. Välillä jouduin siis pitämään pitkiä taukoja, jotka venyttivät prosessia ja lisäsivät oikolukemisen ja korjausten tarvetta. Tällaisen aiheen vaarana oli myös se, että tauon aikana saatettiin käydä vaikka uudet presidentinvaalit, jolloin osa tiedoistani kerkesi vanheta kesken prosessin.”
Faktaboksi: Gradu
Otsikko: Suomalaiset poliittiset kohut ja skandaalit sekä niiden seuraukset
Ala: Politiikan tutkimus
Mitta: 118 sivua
Kauan kesti? Kaksi vuotta, välissä harjoittelujen pituisia taukoja.
Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5? “Ehkä 3,5. Prosessi vei tosi paljon aikaa ja oli hankala tietää, milloin lopettaa viimeistely ja viilaaminen.”