Lopputyön sankarit: Tilastoanalyysiä ja tekoälyn välttelyä
Palstalla dipan ja gradun tehneet jakavat viisauttaan.
Teksti ja kuvat: Helmi Isotupa
Seminaareista tukea ja juttuseuraa
Emilia Marttinen: ”Gradussani tarkastelin tyytyväisyyden ja yhdenvertaisuuskäsitysten yhteyttä ja vertailin sitä, onko yhteyksien välillä eroja eri terveydenhuoltojärjestelmissä. Käsittelin useita maita, jotka luokittelin teoreettisen viitekehyksen perusteella neljään eri tyyppiin. Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä ja sen ongelmista on puhuttu paljon julkisessa keskustelussa, ja siitä sain idean. Alun perin halusin verrata muita maita Suomen hankalaan tilanteeseen, mutta lopulta en edes erityisemmin paneutunut siihen.
Kun lähdin seminaareihin, minulla ei ollut kovin tarkkaa ideaa. Tiesin seminaarin kestävän vuoden, joten en kokenut kiirettä. Siksi kunnolla alkuun pääsemisessä meni aikaa, koska sille ei ollut vielä kovaa aikapainetta.
Seminaaritapaaminen oli kerran kuussa. Siellä annettiin työskentelylle vapautta ja työtä sai edistää omaan tahtiin, mikä tuntui hyvältä. Seminaarit olivat itselleni todella antoisia, vaikka se joskus mielletäänkin ”pakolliseksi pahaksi”. Sain sieltä paljon tukea ja oli kivaa tavata ja jutella muiden kanssa.
Työtä varten oli valmis tilastoaineisto. Tykkään paljon tilastoanalyysin tekemisestä, ja se oli ehdottomasti työn paras osuus. Kirjallisuuskatsaus ei ollut niin mieluisaa, mutta kyllä se siinä sivussa meni. Aluksi suhtautumiseni työhön oli, että se pitää vain tehdä, mutta loppupeleissä siitä tulikin itselle tärkeä projekti.
Tiedän itseni ja tekemiseni hyvin enkä koe oppineeni uutta. Ajankäytön hallinta tuntui kuitenkin välillä hankalalta. Huomasin, että soimasin itseäni siitä ja omista työtavoista, mutta se on turhaa eikä kannata. Tärkeintä on, että työ tulee tehtyä.”
GRADU
Otsikko: Tyytyväisyyden ja yhdenvertaisuuskäsitysten yhteys terveydenhuoltojärjestelmissä
Ala: Yhteiskuntatutkimus
Mitta: 58 sivua
Kauan kesti: Vuoden
Kuinka rankkaa oli asteikoilla 1–5? ”Jälkikäteen ehkä 3,5. Varsinkin loppuvaiheessa oli aika tuskaa”
Tilaisuus itse tekemiselle
Arttu Leppäaho: ”Diplomityöni käsittelee näköesteen poistojärjestelmää. Siinä käytetään digitaalista kuvankäsittelyä yhdistämällä yhdestä ympäristöstä kuvamateriaalia useista näkökulmista. Lisäksi syvyysdatan avulla tehdään 3D-malli, jota voidaan katsella eri kulmista. Mallista voi jättää osia näkymättömäksi ja siten nähdä niiden läpi. Ajatuksena oli, että tätä voitaisiin käyttää liikenneturvallisuudessa ajoavustusjärjestelmänä, jotta autojen läpi ja niiden eri puolille voisi nähdä.
Työn aloittamisen aikoihin mietimme yhdessä diplomityöni aihetta yliopiston tutkimusryhmässä, jossa olen töissä. Valitsin monista aihevaihtoehdoista juuri tämän siksi, että se liittyi jo tekemääni työhön ja olisi helpoin. Se osoittautui hyväksi valinnaksi, sillä muutaman kuukauden päästä aloittamisesta tuli yllättäen kiireitä tutkimustöiden ja kurssien kanssa. En tiedä olisinko saanut työtä yhtä nopeasti tehtyä, jos olisin valinnut toisen aiheen.
Aloitin sillä ajatuksella, että kirjoitan ylös kaikkea mahdollista, mitä aiheesta keksin. Alussa olin varannut paljon aikaa kirjoittamiselle. Keskittymiseen auttoi yliopistolle tuleminen, jolloin työskentelylle oli oma tila. Halusin käyttää diplomityön tilaisuutena näyttää mitä kaikkea olen oppinut ja tehdä mahdollisimman paljon itse. En halunnut käyttää tekoälyä, joten kirjoitin esimerkiksi tekstin ilman kieliopin tarkistusta sekä tein kuvat, minkä myös opettelin samalla.
Vaikka sain tekstiä aikaiseksi, minulta kesti kauan yhdistää se kokonaiseksi paketiksi. Kokonaisuuden hahmottaminen ja miettiminen oli vaikeaa, joten jouduin myöhemmin järjestelemään ja kirjoittamaan useita kohtia uudelleen. Sitä kannattaa siis miettiä aiemmin, koska itseäni se olisi varmasti auttanut.”
DIPPA
Otsikko: Advanced Driver Assistance System for Occlusion Removal: From System Design to Software-in-the-Loop Testing
Ala: Tietotekniikka
Mitta: 74 sivua
Kauan kesti: Noin puolitoista vuotta, jonka välissä puolen vuoden tauko.
Kauan kesti: Noin puolitoista vuotta, jonka välissä puolen vuoden tauko.
Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5?: 4.