Opiskelijaedustajat esittivät vastaehdotuksen Kielikeskukseen kaavailtuihin muutoksiin: “Kielivalikoiman kaventaminen sotii kansainvälisyysstrategiaa vastaan”
Kielikeskuksen tarjontaan esitettyjen muutosten käsittely etenee. Ehdotukset ovat herättäneet eripuraa koulutusneuvostossa. Opiskelijaedustajat kokevat, että kielivalikoiman kaventaminen sotii yliopiston kansainvälisyysstrategiaa vastaan.
Teksti ja kuvat: Milo Kiviranta
You can also read this article in English.
Tampereen yliopiston Kielikeskuksen opetussuunnitelmaan esitettyjä leikkauksia käsiteltiin koulutusneuvoston kokouksessa tammikuussa. Kielikeskuksen valikoimasta suunnitellaan vuosien 2027–2030 opetussuunnitelmassa karsittavan japanin, kiinan, korean, portugalin, italian ja latinan opetus. Muutoksen jälkeen Kielikeskuksen kielitarjonta supistuisi nykyisestä 13 kielestä vain seitsemään. Jäljelle jäämässä olisivat saksa, ranska, espanja, venäjä, englanti, ruotsi, ja suomi toisena kielenä.
Ehdotukseen sisältyy myös päätös venäjän kielen opintojen laajuuden supistamisesta aiemmasta kuudesta opintojaksosta vain neljään. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei venäjää olisi ehdotuksen läpi mennessä enää mahdollista valita pakolliseksi tutkintoon kuuluvaksi vieraaksi kieleksi.
Kokouksessa paikalla olleet opiskelijaedustajat esittivät vastaehdotuksen japanin kielen säilyttämisestä kielivalikoimassa nykyisessä neljän kurssin laajuudessaan. Vastaehdotus hävisi äänestyksen. Opiskelijaedustajat ovat kuitenkin jättäneet kokouksessa pöytäkirjaan eriävän mielipiteen ehdotuksesta.
Kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola ei vielä osaa sanoa, onko eriävällä mielipiteellä käytännön vaikutuksia asian käsittelyn etenemiseen.
“Tällaista tilannetta ei aikaisemmin ole ollut. Alkuperäinen ehdotus kuitenkin hyväksyttiin kokouksessa sellaisenaan, joten se etenee konsistorin käsittelyyn”, Juurakko-Paavola kertoo.
Konsistori tekee lopullisen päätöksen asiasta maaliskuussa.
Koulutusneuvoston kokouksessa opiskelijaedustajana paikalla ollut Ville Porkka kertoo, että vastaehdotuksen tavoitteena oli jonkinlaisen kompromissin syntyminen.
“Me opiskelijaedustajat emme ylipäätään pidä kielivalikoiman kaventumista hyvänä asiana. Olisi kuitenkin aika epärealistista ehdottaa, että mitään ei muutettaisi. Ajattelimme, että jokin Aasian kieli olisi hyvä yrittää säilyttää, sillä ehdotus hankaloittaa todella paljon kansainvälistymistä kyseiseen maanosaan. Japani on myös tilastollisesti ollut sekä vaihtokohteena että kurssivalikoimassa hyvin suosittu”, Porkka perustelee.
Prioriteettina tutkinnon edellyttämät kurssit
Ehdotusta on perusteltu resurssisyillä, mutta budjettileikkauksista asiassa ei kuitenkaan ole kyse. Kielikeskuksen vuosittainen budjetti on tähänastisella 2020-luvulla pysynyt euromääräisesti melko tasaisena, noin 4,3 miljoonan euron paikkeilla.
Juurakko-Paavola selventää, että asiassa on kyse saatavilla olevien resurssien jakoon liittyvistä kysymyksistä.
“Kielikeskuksen rahoitusta ei ole leikattu, mutta se ei myöskään ole lisääntynyt. Oppilasmäärät taas ovat kasvussa. Se tarkoittaa, että on priorisoitava tutkintoihin pakollisina kuuluvia kieliopintoja. Resursseja tarvitaan siis erityisesti akateemiseen kirjoittamiseen ja suomi toisena kielenä -opetukseen”, Juurakko-Paavola sanoo.
“Tähän liittyy myös koko yliopistoa koskeva yhteinen linjaus, että on pyrittävä edistämään opiskelijoiden tavoiteajassa valmistumista.”
Opetustarjontaan vaikuttavat myös uudessa ulkomaalaislaissa muuttuneet pysyvän oleskeluluvan saamisen kriteerit. Jatkossa pysyvää oleskelulupaa hakeva korkeakouluopiskelija voi osoittaa kielitaitonsa 15 opintopisteen laajuisilla suomen tai ruotsin kielen opinnoilla. Tällä hetkellä Tampereen yliopiston kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin kuuluu pakollisia suomen kielen opintoja kolmen opintopisteen edestä. Suomen kielen opintoja on siis mahdollistettava kansainvälisille opiskelijoille jatkossa huomattavasti enemmän.
Kielikeskus on ilmoittanut, ettei muutoksilla tule olemaan henkilöstövaikutuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilöstön määrä pysyy samana. Karsittavien kielten opetuksesta vastanneet opettajat ovat pääsääntöisesti työskennelleet yliopistolle määräaikaisilla työsopimuksilla.
“Nykyisellä henkilöstömäärällä on pärjättävä, joten resursseja on ohjattava uudelleen. Jos jostakin kielestä vapautuu tehtävä, sitä ei välttämättä täytetä saman kielen opettajalla, vaan katsotaan missä resursseja tarvitaan eniten”, Juurakko-Paavola selventää.
Vaihtoon lähtijöiden tuen mahdollisuutta selvitetään
Jo keväällä 2024 uutisoitiin muun muassa suurta suosiota nauttineiden japanin kielen opintojen jäädyttämisestä seuraavalle lukuvuodelle. Toteutuneiden kurssien näkökulmasta Kielikeskuksen tarjonta onkin käytännössä jo tuolloin kutistunut kolmestatoista kahdeksaan kieleen – japanin lisäksi myös kiinan, korean, portugalin ja italian opetuksessa on ollut pidempiä taukoja. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta puolestaan tiedotti hiljattain ottaneensa vuodesta 2026 eteenpäin vastuulleen Tampereen yliopiston latinan kielen opetuksen. Latinaa voi siis jatkossakin opiskella, muttei totutusti Kielikeskuksen kautta, vaan osana historian kurssitarjontaa.
Kielikeskuksen opetussuunnitelman kielivalikoima ei siis aina ole vastannut yksiselitteisesti sitä, mistä kielistä on tarjolla kursseja opiskelijan valittavaksi. Juurakko-Paavolan mukaan ehdotetut muutokset myös johdonmukaistaisivat opetustarjontaa.
“Suunnittelun on oltava pitkäjänteistä. Emme jatkossa halua toimia niin, että opetussuunnitelmasta löytyy jotain, mikä pystytäänkin toteuttamaan vain kerran kolmen vuoden aikana. Opiskelijoidenkin kannalta on parempi ratkaisu, että valittavissa on sellaisia kieliä, joista tarjotaan opetusta jokaisena lukuvuonna”, Juurakko-Paavola sanoo.
”Emme jatkossa halua toimia niin, että opetussuunnitelmasta löytyy jotain, mikä pystytäänkin toteuttamaan vain kerran kolmen vuoden aikana.”
Opetussuunnitelmaan sisältyvän muutoksen kohdalla kyse olisi siis aikaisempaa pysyvämmistä ratkaisuista. Linjaus kielten karsimisesta kokonaiseksi opetussuunnitelmakaudeksi tarkoittaisi sitä, ettei viiden karsittavaksi ehdotetun kielen opiskeleminen Kielikeskuksella olisi välttämättä vuonna 2027 aloittavalle opiskelijalle kandiopintojen aikana lainkaan mahdollista.
Tämä on herättänyt huolta esimerkiksi vaihtoon lähtemistä harkitsevien puolesta. Juurakko-Paavola kertoo, että Kielikeskus selvittää myös mahdollisuuksia avittaa opiskelijoiden kieliopintoja sen oman tarjonnan ulkopuolella.
“Emme tahdo estää kenenkään suunniteltua vaihtoon lähtöä. Esimerkiksi japaniahan on mahdollista opiskella kesäyliopistossa, missä se on maksullista. Tahdomme selvitellä, voisiko yliopiston tulevaisuudessa olla mahdollista esimerkiksi kustantaa vaihtoon lähtijöiden kieliopintoja kesäyliopistossa”, Juurakko-Paavola kertoo.
Trey ja opiskelijajärjestöt huolissaan
Tampereen ylioppilaskunta Trey moitti esitystä ja viestintää sen ympärillä virallisessa lausunnossaan joulukuussa. Lausunnossa ylioppilaskunta esittää kritiikkiä Kielikeskuksen toiminnan kehystämisestä “arvovalinnaksi resurssien kasvattamisen tai kieliopetuksen määrän vähentämisen välille.” Tällaisen viestinnän katsotaan lausunnossa sivuuttavan keskustelun kielitaidon arvosta ja hyödyistä opiskelijoille ja yliopistolle.
Kaavaillut muutokset herättävät ylioppilaskunnassa huolta myös opiskelijoiden yleisen kielitaidon tason laskusta sekä kansainvälistymisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön mahdollisuuksien heikkenemisestä. Esille nostetaan myös epäilys ehdotuksen yhteensopivuudesta yliopiston kansainvälisyysstrategian kanssa.
“Me opiskelijaedustajat koemme, että kielivalikoiman kaventaminen sotii kansainvälisyysstrategiaa vastaan.”
Huolenaiheisiin yhtyy myös koulutusneuvoston opiskelijaedustaja Ville Porkka.
“Me opiskelijaedustajat koemme, että kielivalikoiman kaventaminen sotii kansainvälisyysstrategiaa vastaan. Meitä huolestuttaa esimerkiksi ehdotuksen vaikutus vaihtoon lähtemisen mahdollisuuksiin sekä opiskelijoiden yleissivistykseen ja kansainvälisissä työtehtävissä toimimiseen”, Porkka sanoo.
Opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa asian käsittelyn etenemiseen on rajallinen. Porkka kokee asian tiimoilta organisoitumisen silti olennaiseksi.
“Olemme opiskelijajärjestöjen voimin valmistelemassa Treyn kannan tueksi omaa kannanottoa, johon keräämme allekirjoituksia. Konsistorin käsittelyyn se ei välttämättä vaikuta, samoin kuin kokouksessa jätetty eriävä mielipide. Haluamme kuitenkin, että opiskelijoiden kanta tulee tämän asian käsittelyssä hyvin selväksi.”