”Vähän kaljaa ja urheilujuhlan tuntua” – Hervannassa heitettiin tikkamestaruudesta
Visiiri vieraili Hervannassa Akateemisen dartsin MM-kilpailuissa kysymässä, mikä perinteisessä pubilajissa nyt kiinnostaa.
Teksti ja kuvat: Eelis Berglund
Tölkkipinot kasvavat pitkissä pöydissä ja laulu kaikuu Bommarin paksuista kallioseinämistä. Emme kuitenkaan ole sitseillä, vaikka niin voisi ensi alkuun helposti luulla. Käynnissä on akateemisen dartsin maailmanmestaruuskilpailu, jossa osallistujien heittotarkkuutta ja -taitoa on testattu jo reilut viitisen tuntia. Turnaus huipentuu rennon ja kilpailullisen sarjan finaalipeleihin, joissa kisataan vuoden 2025 mestaruudesta.
Suuri osa yleisöstä on virittäytynyt tunnelmaan jo iltapäivällä alkaneessa alkusarjassa. Bommariin pystytettyihin kahteentoista tikkatauluun tikkoja onkin viskelty urakalla, sillä pelaajia on tämän vuoden turnauksessa ollut jopa noin 90.
Dartsia voinee hyvällä omallatunnolla nimittää trendilajiksi. Perinteinen pubipeli kiinnostaa nyt monia, mistä kielii esimerkiksi se, että liput ensi joulukuussa Tampereella Hakametsän jäähallissa järjestettävään Dartscup-tikkaturnaukseen myytiin loppuun vain muutamissa tunneissa. Myös tikkatauluille ja muille harrastusvälineille on viime aikoina riittänyt kysyntää. Herääkin kysymys siitä, mikä ajaa uusia pelaajia perinteisen pubilajin pariin?
Tapahtumaa järjestävän tikkakerho Hervannan Häränsilmän aktiivit Sakari Peltoniemi ja Eero Hakanen kertovat, että alun perin ajatus opiskelijoiden darts-tapahtumasta syntyi lajin MM-kisojen innoittamana TRT-kyykkä-tapahtumassa muutama vuosi sitten.
“Dartsin MM-kisat olivat juuri vuodenvaihteessa olleet ja mietittiin, että mikäs olisi parempi opiskelijatapahtuma kuin tikanheitto”, Peltoniemi sanoo.
Järjestäjät summaavat, että oleellisena turnaukseen kuuluu pieni kisailu ja yleisön viihtyminen. Juuri tunnelma on Peltoniemen mukaan ehdoton osa lajin kiinnostavuutta. Lajin ammattiturnaukset tunnetaan näyttävästä showmeiningistä, johon kuuluvat kannustamiseen virittynyt yleisö, vetävä musiikki – ja tietysti olut. Järjestävät kertovat, että tapahtumaan onkin haluttu tuoda samaa fiilistä, mikä katsojalle televisioruudun välityksellä turnauksista välittyy. Tähän kuuluvat finaalivaiheessa nähtävät walk on -biisit eli pelaajan nimikkokappaleet, joiden tahdissa heittäjät saapuvat kisalavalle.
Tämän vuoden kisojen kilpailullisen sarjan finaalissa nähdään toisinto jääkiekon SM-liigan pleijarisarjasta. Finalistien saapuessa lavalle vastakkain ovat Ilveksen maalilauluna tunnettu Costello Companyn We Are The Kings ja Opuksen Live is Life -kappale, joka Tampereella tunnetaan Tapparan maalilauluna.
Peltoniemi kertoo, että turnauksessa panoksia onkin haluttu laittaa viihdepuoleen. Hän itse vieraili lajin PDC-ammattiturnauksessa Münchenissä vaihto-opintovuonnaan.
“Sieltä tuli haettua vaikutteita näihinkin kisoihin, eli enemmän musiikkia ja muuta show’ta.”
Ei ihan mökkitikkaa
Opiskelijamaailman omat tikkakisat järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Hakanen kertoo, että turnauksen osallistujamäärä on kasvanut joka vuosi tasaisesti 32 osallistujalla. Uutta tänä vuonna on turnauksen jakaminen kahteen eri sarjaan. Kilpailullisessa sarjassa pelataan yleisillä turnaussäännöillä, kun taas rentosarjassa sääntöjä on jonkin verran huojennettu.
Dartsissa lajin perusidea on sama kuin monille tutussa mökkitikanheitossa. Yhdellä heittovuorolla pelaaja saa tosin tähdätä tikkansa tauluun vain kolmesti. Tyypillisesti lajissa kilpaillaan vähintään yhtä heittäjää vastaan.
Eroja varsin sääntövapaaseen kesäajanviettoon löytyykin säännöstössä: dartsissa heittoetäisyydellä on väliä ja pisteiden laskemisessa pelaajan on oltava tarkempi. Taulukin eroaa mökiltä tutusta mallista. Darts-taulu on jaettu 20 osaan eli sektoriin, jossa pelaajan on mahdollista tämän lisäksi tuplata tai triplata heittonsa tulos osumalla pieniin punaisiin tai vihreisiin alueisiin, jotka muodostavat taulua kiertävän ulomman ja sisemmän rinkulan. Lisäksi pisteitä voi saada napakympistä eli häränsilmästä.
Kisaamaan saapuneet Veera Grönqvist ja Otto Sallinen kertovat, että darts on ennen kaikkea hyvä viihdelaji. Myös he ovat päätyneet tikkapelin pariin lajin MM-kisoja seuraamalla. Hyvä tunnelma ja persoonalliset pelaajat ovat iso osa lajin viehätysvoimaa. Tikkapelissä kiinnostaa se, että lajia on helppo harrastaa, mutta hyvä osumatarkkuus vaatii taitoa. Lempipelaajikseen he ilmoittavat lajin supertähden, alankomaalaisen Michael Van Gerwenin ja englantilaisen Stephen Buntingin.
Tämän vuoden kisoissa kilpailullisen sarjan mestaruuden itselleen nappasi Lasse Viilo. Rentosarjassa parhaiten puolestaan osui Otto Haataja. Finaalipelien suurin poikkaisu, 120 pistettä, ratkaisi samalla rennon sarjan finaalin. Voittajaksi selviytynyt Haataja kuvaili kisan jälkeisiä tunnelmiaan hyviksi.
“Mahtava fiilis. Korkkaan pari huurteista ja jään tänne Bommariin katsomaan kilpailullisen sarjan finaalin”, rennon sarjan mestari kommentoi tuoreeltaan.
Kilpailullisen sarjan finaalissa mestaruus irtosi 54.85 heittokeskiarvolla, kun puolestaan rennossa sarjassa finaalin voittoon heitettiin 58.21 keskiarvolla.
FAKTA: Dartsin sääntöjä
Tyypillisesti suosituimmissa pelimuodoissa, kuten 501- ja 301-peleissä, heittäjät pyrkivät vähentämään pisteitä. Vähennyksiä tehdään osumatarkkuuden perusteella. Parhaimmillaan pelaaja voi vähentää pisteitään 180 pisteen verran osumalla taulun yläosassa sijaitsevan 20 pisteen sektorin sisällä kolmesti triplaruutuun. Pelien nimien mukaisesti niissä aloitetaan 501:stä tai 301 pisteestä ja ensimmäiseksi nollaan pisteeseen päässyt pelaaja voittaa pelin. 501 pelin voi siis “poikkaista” eli lopettaa parhaimmillaan yhdeksällä heitolla. Näiden sääntöjen lisäksi kilpailullisille peleille on tyypillistä se, että niissä viimeisen heiton täytyy osua tuplaruutuun eli taulun ulkokehälle.