Tulevaisuus jännittää Tampereen pieniä teattereita
Kulttuurialaan kohdistuvien leikkausten keskellä tulevaisuus jännittää Tampereen pieniä teattereita. Vielä keväällä lupailtiin, ettei lisää leikkauksia tehdä, mutta toisin kävi
Teksti: Venni Uotila
Kuvitus: Karissa Laine
Taiteesta ja kulttuurista leikattiin vuonna 2025 yhteensä 17,4 miljoonaa euroa. Suurin osa, lähes 11 miljoonaa, leikattiin valtion pitkäaikaista tukea (VOS) saavilta teattereilta, orkestereilta ja museoilta. Vapaan taidekentän tärkeimmältä rahoittajalta Taiteen edistämiskeskukselta (Taike) niin ikään leikattiin.
Tampere on tituleerattu Suomen teatteripääkaupungiksi, mutta edes kunniakas titteli ei suojaa kulttuurialalle jännitteitä luovalta leikkauspuheelta. Moni tuntee Tampereen Teatterin ja Työväen Teatterin, mutta kaupungissa toimii myös joukko muita pienempiä teattereita. Kysyimme kolmelta sellaiselta, miten menee ja mitä ajatuksia tulevaisuus herättää.
Miten teattereilla menee?
Teatteri Telakka on ryhmämuotoinen kollektiivisesti johdettu vapaan kentän ammattiteatteri, joka sijaitsee vanhassa suojellussa viljamakasiinissa aivan kivenheiton päässä yliopiston keskustakampukselta.
Teatteri Telakan talous- ja hallintopäällikkö Riikka Puumalainen kertoo, että teatterilla menee yleiseen ilmapiiriin nähden hyvin. Teatteri on toistaiseksi säästynyt kaikilta valtion rahoitusleikkauksilta.
Henkinen ilmapiiri on sellainen, että milloin tahansa voi rysähtää.
“Lupaillaan, että Taiken määrärahoista ei lähde ensi vuonna mitään, mutta meidän nykyinen hallituksemme kyllä tekee kaikkensa hämmentääkseen pakkaa. Tavallaan tilanne on meille nyt ihan hyvä, mutta henkinen ilmapiiri on sellainen, että milloin tahansa voi rysähtää”, Puumalainen sanoo.
Niin ikään rauhallisin mielin ollaan lasten- ja nuortennäytelmiin erikoistuneessa Ahaa Teatterissa. Teatterin viestintä- ja tuotantosihteeri Veera Perttula sanoo, että tänä vuonna valtionavustuksen leikkaukset eivät kohdelleet heitä kaltoin. Pienemmät teatterit säästyivät isommilta leikkauksilta: Ahaa Teatterin kohdalla se tarkoitti vain 2,2 prosentin leikkausta. Ensi vuodesta ei ole vielä tietoa.
“Kovasti on lupailtu, että esittävät taiteet säästyisivät isommilta leikkauksilta”, Perttula sanoo.
Kaupungin avustukset kuitenkin mietityttävät. Tampereella on säästöpaineita, kuten on muillakin kunnilla, jotka tilaavat kiertävän teatterin esityksiä. Perttula toteaa, että ennustettavuus on aika hankalaa.
“Emme tiedä, mitä tapahtuu, mutta varmaan vähennetään kulttuurialalta. Uskoisin, että emme voi siltä välttyä.”
Myös Tampereen ylioppilaskunnan piirissä toimii teattereita, joiden toimintaa tehdään harrastepohjalta. Tunnetuin lienee Tampereen Ylioppilasteatteri, joka järjesti keväällä pienkeräyskampanjan huonon taloustilanteensa vuoksi. Visiiri ei tavoittanut Ylioppilasteatteria tähän juttuun kertomaan tämänhetkisestä tilanteestaan.
Toinen Tampereen ylioppilaskunnan piirissä toimiva harrastajateatteri on Tukkateatteri. Sen hallituksen puheenjohtaja Katri Häti sanoo teatterin tilanteen olevan tällä hetkellä stabiili. Odotuksia ylittänyt kesäteatterikausi tasapainotti parin vuoden takaista vaikeampaa ajanjaksoa.
“Jos pidetään talous kurissa, niin kyllä aina noin puolesta vuodesta vuoteen pystyy porskuttamaan suunnitelmia eteenpäin. Siinä mielessä on tällä hetkellä ihan hyvä”, Häti sanoo.
Tuet ovat merkittävä osuus tuloista
Pienten teattereiden tulorakenteissa tuet muodostavat prosentuaalisesti merkittävän osuuden. Usein pienissä tiloissa toimivien teattereiden katsojien enimmäismäärät eivät ole kovin suuria.
Riikka Puumalainen sanoo tukien olevan elintärkeitä. Teatteri Telakka saa tällä hetkellä Taikelta 230 000 euroa ja Tampereen kaupungilta 65 000 euroa. Palkkoja maksetaan noin 350 000 euroa, joten tuet menevät kokonaisuudessaan työn tekemiseen. Telakan oma rahoitus koostuu lipputuloista ja tilan vuokraamisesta muille toimijoille tai yksityiskäyttöön.
Ahaa Teatteri on niin kutsuttu VOS-teatteri, eli se kuuluu lakisääteisen valtion rahoitusosuuden piiriin. Vuonna 2023 teatterin tuloista valtion rahoituksen osuus oli 55 % ja kaupungin 28 %. Näin ollen omat tuotot kattoivat 17 % tuloista. Prosenttiosuudet vaihtelevat vuosittain sen mukaan, miten hyvin teatteri saa omia tuloja kasaan.
Tukkateatteri saa kaupungilta vuosittain noin 15 500 euroa. Sen lisäksi se saa Kansalaisfoorumilta kurssituntikiintiön mukaista tukea, jota käytetään nykyään pääsääntöisesti ammattilaisten palkkaamiseen tuotantoihin.
Kaupungin tuet kattavat vain osan Tukkateatterin noin 25 000 euron vuokra- ja sähkökuluista ja Kansalaisfoorumin tuet ovat noin puolittuneet vuositasolla viimeisen 2–4 vuoden aikana.
Viimeisen kahden vuoden aikana Tukkateatterilla on tehty tuotanto- ja tilakuluarvioita ja tehty laajempaa kartoitusta kuin aiemmin.
“Se nyt ehkä määrittelee selkeämmin sen, että mihin rahaa menee ja mihin kaupungin tukea tarvitaan”, Häti sanoo.
Häti toteaa, että on vaikeaa arvioida mikä myy ja mikä ei. Se ei sikäli ole keskiössä, sillä Tukkateatteri on voittoa tavoittelematon yhdistys.
“Ei ole tärkeintä, että saisimme mitään voittoa, vaan että saisimme katettua kulut. Se on se tärkeä asia.”
Kävijämäärien merkitys tulee kasvamaan
Teattereilla pohditaan paljon sitä, miten tavoittaa uusia yleisöjä. Näkyvyyden lisääminen voi olla haasteellista rajallisten markkinointiresurssien vuoksi.
Riikka Puumalainen on huomannut, että ihmiset tekevät ostopäätöksen nykyään aiempaa myöhemmin, mikä näkyy ennakkolipunmyynneissä. Hänen mukaansa yksi tulkinta on se, että koronan jälkeen ihmiset ovat tottuneet siihen, ettei sairaana lähdetä viihteelle, joten lippujen hankkimista viivästetään.
“Pyrimme edelleen tekemään yhtä päräyttävää ja ennakkoluulotonta teatteria kuin ennenkin”, Puumalainen sanoo.
Teatteri Telakan ideologia on Puumalaisen mukaan se, että taide menee kaiken läpi, myös taloudellisesti epävarmoina aikoina. Hän myöntää kuitenkin vuoden virassaolon jälkeen oppineensa hieman varovaisemmaksi.
Puumalainen sanoo, että noin puolet heidän kävijöistään on alennuslipun käyttäjiä eli opiskelijoita, eläkeläisiä tai työttömiä. Teatteri on pyrkinyt siihen, että kustannusten nousun keskellä taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat pystyisivät kuitenkin käymään teatterissa. Esimerkiksi alvin noustua tehtiin pieni korotus peruslipun hintaan, mutta alennuslipun hinta pysyi entisellään. Lisäksi teatteri myy edullisempaa opiskelijan äkkilähtölippua.
Ahaa Teatterin Veera Perttula sanoo, että jo useamman vuoden kehityskulku on ollut se, että kouluilla on yhä vähemmän kulttuurimäärärahoja, joita voisi laittaa esimerkiksi teatteriin. Se aiheuttaa lastenteatterille haasteita. Perttula sanoo, että esitystilaukset tehdään nykyään paljon myöhemmin ja tilausten määrä vaihtelee vuosittain riippuen siitä paljonko kouluilla ja kunnilla on rahaa.
Katri Häti arvioi, että Tukkateatterilla kävijämäärien merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tukkateatterissa on pyritty parantamaan tietoisuutta teatterista. Häti sanoo, ettei se ole edelleenkään kovinkaan suurta, sillä rahaa ei ole juurikaan laittaa markkinointiin. Hän esittää kuitenkin karkean viiden prosentin kasvuarvion viimeisen kymmenen vuoden ajalta.
“Yritetään osallistua erilaisiin tapahtumiin ja tehdä yhteistyötä ja muuta sellaista, että tulisi tietoisuutta”, Häti sanoo.
Teatterikentällä leijuu ahdistus ja pelko
Kevään puoliväliriihessä Petteri Orpon (kok.) hallitus lupaili, ettei kulttuurialaan tehdä lisää leikkauksia vuodelle 2026. Tämän jutun haastattelujen teon jälkeen syyskuussa hallitus antoi ensi vuoden budjettiesityksen, jossa tilanne oli kuitenkin toinen. Esimerkiksi Taiken valtionavustuksiin esitetään 1,3 miljoonan euron leikkauksia, jotka tulivat Taikelle yllätyksenä.
Läpi kentän kuuluu huoli ja epävarmuus tulevasta.
Veera Perttula sanoo, että tukipäätökset tulevat vuosittain myöhään. Vuosibudjettia avustusten suhteen voi siis vain arvailla.
“Vähän jännityksellä odotamme. Nyt eletään lokakuuta ja emme vielä tiedä Tampereen kaupungin avustusta ensi vuodelle”, Perttula sanoo.
Tulevaisuuden suunnitelmien tekoon pitää varautua, että ne tuet oikeasti puolittuvat, lakkaavat, tai mitä ikinä.
Katri Häti toteaa, että Tukkateatterissa ollaan varautuneita tulevaisuuden suhteen. Hän sanoo, että jo viime syksystä lähtien Tampereen kaupungin tilaisuuksissa on painotettu sitä, että ensi vuodesta lähtien leikkaukset alkavat vaikuttaa tukiin, vaikka vielä tänä vuonna niin ei käynyt. Hätin mukaan kentällä vallitsee suuri ahdistus ja pelko.
“Kaupunki on sanonut, että se todennäköisesti joutuu aika rankalla kädellä tiputtamaan pieniä toimijoita kokonaan tuen piiristä. Henkisesti olemme varautuneet nyt alustavasti siihen, ja syksyn budjettien ja tulevaisuuden suunnitelmien tekoon pitää varautua, että ne tuet oikeasti puolittuvat, lakkaavat, tai mitä ikinä”, Häti sanoo.
Tukkateatterilla on ryhdytty kartoittamaan erilaisia uusia yhteistyö- ja hankemahdollisuuksia. Häti sanoo, että uudistuksia on täytynyt lähteä pohtimaan ihan siitä lähtien, voisiko esimerkiksi tiloja jakaa ja voimavaroja yhdistää erilaisten taidetoimijoiden kanssa. Yhteydenottoa on ollut puolin ja toisin.
“Toisaalta se on ihan kivaa ja jännittävää ja uutta alkaa verkostoitumaan erilaisten toimijoiden kanssa, mutta aika näyttää, että mitä se tuo ja minkälaista kulttuuria ja taidetta syntyy Tampereelle”, Häti sanoo.