Miksi Treyn omistama Juvenes osti Helsingissä sijaitsevan, taloudellista tappiota tehneen leipomoketjun?
Opiskelijaravintoloista tunnettu Juvenes osti kesällä talousvaikeuksiin ajautuneen Patisserie Teemu Auran liiketoiminnan. Yrityskauppa herätti kysymyksen siitä, missä menevät opiskelijoiden omistaman ravintolayhtiön kasvun rajat.
Teksti: Maria Muilu
Kuvitus: Joel Peltonen
”Tällaista kauppaa on vaikea ymmärtää, jos ajattelee vain sitä Päätalon Juvenesta.”
Kesäkuussa julkistettu uutinen saattoi yllättää: opiskelijaravintoloista tunnettu Juvenes osti helsinkiläisen leipomo- ja kahvilaketju Patisserie Teemu Auran liiketoiminnan. Juveneksen omistaa Tampereen ylioppilaskunta Trey.
Uutinen herätti huomiota erityisesti siksi, että ostettu yritys oli ajautunut talousvaikeuksiin. Ketjun liiketoimintaa aiemmin pyörittänyt Zugu Oy on työeläkeyhtiö Ilmarisen konkurssihakemuksen kohteena. Viimeisimmällä tilikaudellaan yhtiön liikevaihto laski 11 prosenttia hieman alle 2,2 miljoonaan euroon. Liiketulos jäi noin 100 000 euroa tappiolliseksi.
Trey kertoo verkkosivuillaan, että Juveneksen toiminta-ajatuksena on “omistajayhteisön päämäärien ja heille tuotettavien palveluiden tukeminen kannattavalla liiketoiminnalla, jonka voitot ohjataan Treyn hyväksi”.
Miksi Tampereen ylioppilaskunnan omistama ravintolayhtiö osti helsinkiläisen tappiota tehneen leipomoketjun?
Yrityskauppa herättää samalla myös laajemman kysymyksen siitä, millainen yritys Juvenes on ja mikä rooli ylioppilaskunnalla oikeastaan on sen omistajana
21 miljoonan euron bisnes
Juveneksen toimitusjohtaja Bodil Ståhlin perustelu ostolle on yksiselitteinen: yrityskauppa hyödyttää tamperelaisia opiskelijoita samalla tavalla kuin Juveneksen toiminta muutenkin.
“Juveneksen voittovaroista jaetaan suoraan osinkoa Treylle. Tehdään kannattavaa liiketoimintaa, ja se hyödyttää omistajiamme. Myös Juveneksen liikevaihto nousee ja yrityksen arvo nousee.”
Kampuslounaat ovat opiskelijalle Juveneksen näkyvin osa, mutta puolet yhtiön liikevaihdosta tulee muualta kuin opiskelijaravintoloista. Liiketoiminnasta noin 40 prosenttia tulee henkilöstöravintoloista, loput juhla- ja catering-palveluista.
“Se on asia, josta vain harva on tietoinen. Moni Tampereella opiskellut mieltää meidät pelkästään opiskelijaravintolaksi”, Ståhl sanoo.
Juvenes omistaa yli 50 ravintolaa tai kahvilaa 11 eri paikkakunnalla ja työllistää lähes 200 henkilöä. Yrityksen liikevaihto oli vajaat 19,9 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja liiketulos vajaat 1,2 miljoonaa.
Treyn pääsihteeri Adam Zeidan sanoo, että Juvenesta voi ajatella Treyn taloudellisena selkärankana. Se vaatii satsauksia myös muuhun kuin opiskelijaruokaan.
“Tällaista kauppaa on vaikea ymmärtää, jos ajattelee vain sitä Päätalon Juvenesta. Kun ajattelee isoa monenkymmenen miljoonan yritystä, joka yrittää tuottaa lounaspalveluja kaikenlaisiin tarpeisiin, niin silloin se kahvilabisnes ei olekaan niin irrallinen kokonaisuudesta”, Zeidan sanoo.
Miksi Trey omistaa Juveneksen?
Juveneksen maksamat osingot muodostavat yhden siivun Treyn taloudesta. Vuonna 2026 Juvenes on maksanut Treylle osinkoa 70 000 euroa, mikä on 10 000 euroa enemmän kuin vuonna 2025.
“Käytännössä sen verran pystytään pitämään jäsenmaksua matalampana, kuin mitä se Juveneksen osinko on”, Zeidan sanoo.
Koska opiskelijat omistavat Juveneksen, tarkoitus on, että opiskelijat myös hyötyvät sen toiminnasta.
“Ainoa keino hyötyä ei ole vain se, että saa Päätalon Juvenekselta opiskelijahintaista lounasta, vaan myös se, että saa Treyn palveluita halvemmalla. Se on syy, miksi halutaan omistaa Juvenes: tamperelainen opiskelija käytännössä saa fyrkkaa siitä, että joku käy Oulussa syömässä”, Zeidan kuvaa.
Juveneksen arkityöskentelyä ylioppilaskunta ei kuitenkaan ohjaile, vaan omistajuus keskittyy ylätasolle.
Treyn edustajisto asettaa Juvenekselle omistajaohjausstrategiassa reunaehdot, joiden puitteissa yritys toimii. Strategiassa on esimerkiksi lueteltu Treyn arvoja sille, millainen yritys Juveneksen halutaan olevan ja millaista tuottoa siltä odotetaan. Trey on säätänyt strategiassa, että Juvenekselta toivotaan hallittua kasvua omalla liiketoiminnalla ja järkevällä kasvattamisella.
Jos Juveneksen hallitus katsoo, että Juvenes haluaa tehdä yrityskauppoja, se saa siis tehdä niitä.
Trey olisi aktiivisemmin mukana esimerkiksi silloin, jos Juvenes tarvitsisi johonkin isoon kauppaan lisärahoitusta.
“Tai jos joku firma haluaisi ostaa siivun Juveneksesta, olisi Treyn edustajiston päätös, myytäisiinkö sitä”, Zeidan sanoo.
Ammattilaishallitus valvoo
Ylioppilaskuntien tekemät bisnekset saattavat nostaa jäsenten tuntosarvet pystyyn. Yrityskauppa herättää väistämättä kysymyksiä siitä, millaisia riskejä ylioppilaskunnan omistama yhtiö voi ottaa. Opiskelijayhteisön kollektiivisessa tajunnassa kummittelee esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) omistaman Ylvan viime vuosien talouskriisi.
Adam Zeidan huomauttaa, että Trey ei ole läheskään samassa mittaluokassa kuin Hyy on ollut, eikä Trey voi missään nimessä esimerkiksi haaveilla jäsenmaksuttomuudesta. Vuosittainen tavoite on saada Juvenekselta siivu rahaa Treyn toimintaan – ja isossa kuvassa saada yhtiö kasvamaan niin, että rahaa saadaan enemmän.
“Mitä ikinä tapahtuukin, pystytään pitkässä juoksussa nojaamaan siihen, että meillä on muitakin omistuksia kuin jäseniltä perittävät jäsenmaksut”, Zeidan sanoo.
Bodil Ståhl sanoo ymmärtävänsä opiskelijoiden mahdollisen huolen. Hänestä on hyvä asia, että opiskelijat ovat ajan hermoilla.
“Ylvan ja Hyyn kohtalo on tietysti surettanut meitäkin. Juveneksessa on ammattilaishallitus, jonka tehtävä on huolehtia ja valvoa opiskelijoiden etua pitkäjänteisesti. Joka ikistä liiketoimintapäätöstä punnitaan hyvin tarkkaan, eikä oteta mitään turhia riskejä”, Ståhl sanoo.
Trey nimittää Juveneksen hallituksen vuosittaisessa yhtiökokouksessa. Parhaillaan hallituksen puheenjohtajana toimii Sari Rämö ja jäseninä Pia Pursiainen, Minttu Lampinen, Jussi-Pekka Teini ja Max Liikka.
Treyn pääsihteeri Adam Zeidan on lisäksi Juveneksen hallituksessa advisorina. Neuvonantajan rooli tarkoittaa, että hän ei ole vastuussa Juveneksen tekemisistä päätöksistä tai ole osa hallitusta, mutta hän käy noin kerran kuussa hallituksen kokouksissa kertomassa, miten Treyllä ja tamperelaisilla opiskelijoilla menee.
Zeidan sanoo, että esimerkiksi Patisserie Teemu Auran kauppa on arvoltaan sen verran pieni, ettei siinä liiku Treyn rahaa Juveneksen suuntaan, ja päätöksen on tehnyt kokonaan Juveneksen hallitus. Zeidania ja Treyn hallituksen puheenjohtajaa tiedotettiin etukäteen yrityskaupasta ja siihen liittyvistä asioista.
Kasvun rajat
Patisserie Teemu Auran kauppaan liittyviä mahdollisia riskejä arvioitiin Ståhlin mukaan huolella. Hän haluaa korostaa, että aiempi taustayritys on toiminut vuodesta 2011, ja että tällä hetkellä monellakin kahvilayrityksellä on haasteita.
Ståhlin mukaan yrityskaupan suuri etu on se, että Patisserie Teemu Aura pääsee osaksi huomattavasti suurempaa organisaatiota. Säästöä saadaan esimerkiksi siirtämällä hallinnolliset palvelut Juvenekselle ja hankkimalla edullisemmat ostot samassa korissa Juveneksen kanssa, Ståhl luettelee. Kaupan myötä Juvenes sai omistukseensa myös Helsingissä tunnetun kahvilabrändin, mikä on ravintola-alalla erottavuustekijä.
Patisserie Teemu Auran mahdollista laajentumista Tampereelle selvitetään, mutta toistaiseksi painopiste on pääkaupunkiseudun toiminnan kehittämisessä. Ensisijainen tavoite on nostaa yrityksen kannatus, ja Ståhlin arvion mukaan se tapahtuisi jo ensi vuonna.
Opiskelijoille yrityskauppa voisi näkyä konkreettisimmin kampuskahviloiden valikoimassa sekä juhla- ja kokoustarjoiluissa. Aiemmin kahvituksiin on ostettu tuotteet muualta.
Vahvemman liiketoiminnan on tarkoitus näkyä myös opiskelijaravintoloiden laadussa.
“Pyritään tarjoamaan vähän ekstraa Tampereen oppilaitoksissa juuri siitä syystä, että se olisi myös suoraa ja nopeaa hyötyä omistajillemme.”
Opiskelijaravintoloiden kohdalla kilpailutukset tehdään pitkälti hinta edellä. Juveneksen pitää siis kääntää kaikki kivet ja löytää kaikki kannattavat vaihtoehdot opiskelijaravintoloille, Ståhl perustelee.
Jonkinlaiset rajat yhtiön kasvulle kuitenkin on. Adam Zeidan toteaa, että Trey ja Juvenes ovat yhteisymmärryksessä siitä, että Juvenes on ennen kaikkea ravintolayhtiö.
“Jos Juvenes haluaisi perustaa vaikka trampoliinipuiston, niin Trey saattaisi puuttua, että tämä ei ole sitä, mitä halutaan omistaa.”
Grillejä ja kirjakauppoja
Juveneksen juuret ulottuvat Tampereen yliopiston alkuvuosiin.
Kun Yhteiskunnallisen korkeakoulun siirtymistä Tampereelle valmisteltiin vuonna 1959, perustettiin Tampereen opiskelijatuki ry. Vuonna 1978 toiminta yhtiöitettiin nykyiseen muotoonsa Juvenes Oy:ksi. Juvenes on ollut aina ylioppilaskunnan omistama.
Historiansa aikana yhtiön liiketoiminta on ollut vielä nykyistä monipuolisempaa. 1960- ja 1970-luvulla liikevaihdosta merkittävä osa kertyi kioskeista ja anniskeluravintoloista, ja vuosikymmenten aikana Juvenes on pyörittänyt myös esimerkiksi grillejä, kahviloita, kirja- ja paperikauppoja sekä hotellitoimintaa.
Keskustakampuksella yliopistoruokailu oli pitkään Juveneksen monopoli: kilpailua alkoi syntyä vasta 2000-luvulla, kun kampukselle tuli vähitellen myös muita ravintolayhtiöitä.