Gradu kestovaipoista syntyi kuulosuojattuna – ”Lapset oppivat nopeasti, että kun äiti kirjoittaa, ei saa tulla roikkumaan”

Teksti: Suvi Tuomisto

Kuvat: Saara Tuominen

Annariina Kiponojan gradussa kovimmille otti litterointi.

Suomessa kuusi prosenttia kaikesta kotitalousjätteestä koostuu kertakäyttövaipoista. Siitä huolimatta kestovaippojen käyttö on edelleen harvinaista. 

Annariina Kiponoja tutki gradussaan, mistä syistä kestovaipat valitaan ja miten valinta näkyy arjessa. Erityisen kiinnostunut hän oli siitä, miten sukupuolittunutta kestovaippoihin liittyvä hoiva on. 

Kiponoja haastatteli aineistoonsa 15 heteropariskuntaa, jotka käyttivät lapsillaan kestovaippoja. 

Valtavirrasta poikkeavalle valinnalle löytyi monenlaisia syitä. Kertakäyttövaippojen hylkäämisellä rakennettiin kestävää ja eettistä vanhemmuutta.  

Kestovaipat koettiin rutinoitumisen myötä arkea helpottavaksi. Yksi tärkeä syy oli myös raha. 

”Taloudellisuutta korostettiin nimenomaan miehisessä puheessa. Onko se sitten miehille helpompaa osallistua hoivapuheeseen tällaisen maskuliinisen talousteeman kautta?” 

Sukupuolittuneisuus näkyi paitsi puheessa myös käytännössä. Kestovaippojen hankinta jäi poikkeuksetta äitien vastuulle. Äidit hoitivat myös valtaosan vaippa-arjen käytännöistä. 

”Nykypäivänä lähtökohta on, että vanhemmuutta jaetaan. Siitä huolimatta tällaisissa yksittäisissä hoivan paikoissa sukupuolittuneisuus näkyy edelleen todella vahvasti.” 

Kiponojalla on myös omaa kokemusta kestovaippa-arjesta. 

”Pohdin paljon sitä, mikä on oma suhteeni aiheeseen ja miten pidän itseni siitä sillä tavalla irrallisena, etten kerro minun tarinaani vaan nimenomaan niiden haastateltavien.” 

Työläästä haastattelu- ja litterointiosuudesta huolimatta Kiponoja nautti itsenäisestä työskentelystä. 

”Gradu on aivan heittämällä ollut kaikkein mielekkäimpiä opintosuorituksia!” 

Kiponoja kirjoitti kotona apunaan kaksinkertainen kuulosuojaus: alla korvatulpat ja päällä kuulosuojaimet. 

”Lapset oppivat nopeasti, että kun äiti kirjoittaa, ei saa tulla roikkumaan.” 

Alun perin tavoitteena oli saada homma nopeasti alta pois. Aineistosta tuli kuitenkin niin laaja, että Kiponoja jatkaa väitöskirjaa saman aiheen parissa. 

”Ei se sitten pysynytkään niin pienenä proggiksena.” 

OTSIKKO: Pisarana valtameressä: Materiavälitteinen ekovanhemmuus kestävän kuluttamisen tekona. 
MITTA: 48 sivua. 
ALA: Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, sosiologian opintosuunta. 
KAUAN KESTI? 9–10 kuukautta. 
JÄIKÖ TRAUMOJA? ”Litteroinnista jäi traumoja. Jatkossa hankin litteroinnin ostopalveluna.”