Kommentti: Painetta aivoissa, pauketta pohkeissa – kynäniskainen toimittaja testasi liikuntasovelluksen

Teksti: Sakri Pölönen

Kuvat: Silja-Riikka Seppälä

Kirjoittaja kokeili taukojumppakuuria.

Jo jonkin aikaa olen herättänyt ystävissäni kauhua kovaäänisellä rutinalla, joka syntyy, kun venyttelen niskaani. Oikea nilkkani pitää portaita kiivetessä niin äänekästä pauketta, että se kuuluu varmasti koko rappukäytävään. Joskus hengästyn kääntäessäni kylkeä liian nopeasti. Yleiskuntoni on kohteliaasti sanottuna kehno. Kynäniskaisena humanistina olen enemmän tai vähemmän omistautunut ideologialle, jossa mieli menee lihallisen kehon ohi tärkeysjärjestyksessä.

Olen siis täydellinen koekaniini testaamaan Sami ”Tempparit” Kurosen juontamaa Break Pro-taukojumppasovellusta. Suhtaudun vihamielisesti kaikenlaiseen hyvinvointia lisäävään toimintaan ja otan henkilökohtaisena loukkauksena sen, kuinka tehokkaita yksinkertaiset ohjeet, kuten ”harrasta joskus liikuntaa” ja ”älä syö jäätelöä joka päivä”, oikeasti ovat.

Harrastin taukojumppaa kahden viikon ajan nähdäkseni, onko säännöllisillä liikuntapausseilla minkäänlaista vaikutusta vointiini. Koeaika sattui juuri sellaiseen hetkeen kalenterissani, kun jouduin kirjoittamaan ja lukemaan paljon – mikäs sen sopivampaa! Pylly nousi työtuolista samalla kun paineiset aivoni työskentelivät usean eri projektin parissa.

Asetuksista valitsin tunnin välein toistuvan sattumanvaraisen liikesarjan. Aikaväliksi klikkasin 09:30 – 17:30, mikä lienee melko tyypillinen etätyöpäivä. Jumppasin myös viikonloppuisin, sillä etätyöskentelyn kaaos ei katso normaalia lukujärjestystä.

Sitten vain töiden ja taukoliikunnan pariin! Ensimmäiset pari päivää taukojumppaaminen ei tuntunut juuri missään, sillä liikkeet ovat yleisesti ottaen kevyitä. Yhdellä jalalla seiso[1]minen onnistui yllättävän helposti, sormetkin osuivat varpaisiin ilman suuria lihasvaurioita. Hieman vaikeuksia tuotti jumppaliikkeiden seuraaminen ruudulta niitä samalla tehdessä.

Joskus päädyin katsomaan ohjevideon kahdesti, että tekisin harjoitukset varmasti oikein. Kirjailija Franz Kafka tiedettävästi voimisteli joka päivä avoimen ikkunan äärellä, joten minäkin päätin ilahduttaa takapihallani vipeltäviä oravia ja jäniksiä jumppaamalla kammottavaa ruhoani verhot auki.

Parhaimmillaan taukojumppa tuntuu aidosti virkistävän. Väsyneiden ruumiinosien venyttely saa veren kiertämään ja tuntuu mukavasti pitkin kehoa. Taukosovelluksen käyttäminen sai lisäämään venyttelyä myös työaikojen ulkopuolella. Koeaikani lähestyessä loppuaan kuului pohkeestani kovaääninen pamahdus erään liikkeen jälkeen. ”Hyvä”, sanoi Sami Kuronen rauhoittavalla mutta seksikkäällä äänellään, ja istahdin taas tuijottamaan Word-tiedostoa. Jos ei mitään muuta, on taukojumppaaminen mainio tapa pysyä tietoisena kehostaan näinä etäisinä, digitaalisina aikoina.

Huomasin taukosovelluksessa joitakin miinuksia. Välillä Break Pron kilahdus onnistui keskeyttämään hyvän työskentely-flow’n, jonka tavoittaminen ei enää onnistunut lyhyen voimistelun jälkeen. Esimerkiksi Zoom-luennoilla venyttely onnistui mainiosti, mutta kun eräänä iltapäivänä katsoin elokuvaa arvostelutekstiä varten, oli muistutus taukoliikunnasta pelkästään ärsyttävä häiriötekijä. Joskus yksinkertaisesti skippasin tarjotun taukojumppaliikkeen, koska minua ei huvittanut totella tietokoneohjelmaa – tai nousta sängystä.

En usko jatkavani juuri Break Pro-sovelluksen käyttämistä. Venyttelyä ja jumppaamista aion sen sijaan lisätä. Kun koronatilanne helpottuu, saamme syksyllä kirmata ulos pierunhajuisista etätyökammioistamme takaisin kampuksille ja opiskelijabileisiin tanssimaan. Siihen asti paussit näytön tuijottamisesta taukojumpan muodossa voivat auttaa jaksamaan usein puuduttavaa etätyöskentelyä.

Miten ja miksi itsensä kannattaa opettaa taukojumppaamaan? Lue juttu täältä!