Mitä mieltä on yliopistojen rankingeissa?

Vuosittain Tampereen yliopisto sijoittuu muiden korkeakoulujen joukossa erilaisiin ranking-listauksiin, jotka asettavat yliopistot keskenään paremmuusjärjestykseen. Listojen kärkipaikat vaihtelevat maailmankuulujen yliopistojen välillä. Välillä kärjessä on Oxford, toisinaan Massachusetts Institute of Technology tai Harvard. Kärjessä kahistelevat myös muut yliopistokentän supertähdet kuten Cambridge, Stanford ja Berkeley.

Esimerkiksi QS World University Rankingissa Tampere on sijalla 414. Onko maailmassa siis 413 Tamperetta parempaa yliopistoa?

”Rankingit eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska yliopistojen rahoitusmallit, lähtökohdat ja toimintaperiaatteet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Siksi ainoat mahdolliset vertailukohteet ovat toiset suomalaiset yliopistot”, toteaa Tampereen yliopiston tutkimuspalveluiden asiantuntija Laura Himanen.

Esimerkiksi Harvardissa on vain noin 20 000 opiskelijaa ja sen budjetti on lähes kaksi kertaa suurempi kuin kaikilla Suomen yliopistoilla yhteensä.

Tilastoyritykset eivät myöskään yleensä paljasta metodologiaansa riittävästi.

”Rankingeja tehtailevat tilastoyritykset arpovat kokonaisluvun eri indikaattoreiden perusteella. Yliopistot saavat tietää vain kokonaissijoituksensa, jonka koostumusta emme tarkkaan ottaen edes tiedä”, kertoo Himanen. 

Himasen mukaan rankingit ovat harhaanjohtavia, jonka vuoksi ne pitäisikin jättää vähemmälle huomiolle. 

Sijoitus ei kerro koko totuutta

Yliopiston sijoitus listoilla on monen tekijän summa. Perinteisissä rankingeissa sijoitukseen vaikuttavat esimerkiksi tutkimusten siteeraukset, rahoitus sekä oppilaiden lukumäärä suhteessa opettajiin. Jo pienikin muutos saattaa vaikuttaa sijoitukseen huomattavasti.

”Jos yliopistolta lähtee yksikin paljon siteerauksia keräävä toimija, niin sijoitus voi tippua kaksisataa sijaa”, kertoo Tieteellisten seuran valtuuskunnan toimitusjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen.

Tampereen yliopiston provostin Janne Takalan mielestä luvut ovat vain suuntaa-antavia.

”Kyllähän ranking antaa jonkinlaista osviittaa meidän toimintamme tasosta. Korkean sijoittumisen kautta voidaan todeta, että ’mekin olemme hyviä tässä’. Samoin sijoituksesta tippuminen auttaa sparraamaan omaa toimintaa”, sanoo Takala.

Tutkimuspalveluiden asiantuntija Laura Himasen mukaan sijoitus voi heilahdella sen mukaan, montako yliopistoa osallistuu mittaukseen. Lisäksi suhdelukujen manipulaatio on mahdollista, koska yritykset vaativat niistä selvitystä ainoastaan silloin, kun yliopiston toimittamat luvut muuttuvat huomattavasti.

”Emme tietenkään tee Tampereen yliopistossa tällaista”, Himanen painottaa.

Mittauksissa suositaan perinteisesti luonnontieteitä. Ranking-tilastoja on kritisoitu yliopistojen asettamisesta kovaan muottiin ns. ”pehmeiden alojen” kuten humanististen tieteiden kustannuksella. 

Himasen mukaan rankingeissa käytettävissä julkaisutietokannoissa humanististen alojen kattavuus on vain noin 10–20 prosenttia. Koska kattavuus on kaikkia yliopistoja kohtaan yhtä pieni, on tilanteen ajateltu olevan siten tasa-arvoinen kaikille. 

Vaihtelevien ja epätasa-arvoisten painotusten vuoksi tärkeintä on ymmärtää, miten mittaus on muodostunut ja miten paljon sille antaa painoarvoa yliopiston toiminnassa.

”Joissain mittareissa painoarvo on selkeästi luonnontieteillä ja joissain taas siteerauksilla. Sen vuoksi ei pidä lannistua huonosta sijoituksesta, vaan määrittää yliopiston omat intressit, ja mennä niitä kohti”, Ryynänen-Karjalainen summaa.

Rankingit yliopiston kiiltokuvana

Epämääräisyydestä huolimatta ranking toimii provosti Janne Takalan mukaan yliopiston vetonaulana. 

”Mitä kattavampi mittari on, sitä enemmän se houkuttelee potentiaalisia opiskelijoita, jatko-opiskelijoita ja tutkijoita”, kertoo Takala.

”Esimerkiksi Aasian maissa rankingeilla on suurempi merkitys ja olen kuullut, että on olemassa yliopistoja, joiden oppilaat eivät voi hakea vaihtoon yliopistoon, jonka ranking on suositusta alhaisempi”, tutkimuspalveluiden asiantuntija Laura Himanen sanoo.

Himasen mukaan kokonaisvaltaisin ja vastuullisin ranking on CWTS Leiden, joka valottaa yliopiston sijoittumista yksittäisten mittareiden kautta. Se on kuitenkin samalla vähiten mediaseksikäs mittaus, koska sijoitukset vaihtelevat mittareiden välillä huomattavasti. 

Vastuullisuus kunniaan

Tampereen yliopisto osallistui tänä vuonna toistamiseen kestävää kehitystä mittaavaan Times Higher Education Impact Rankingiin. Mittauksessa mitataan sitä, miten yliopisto noudattaa YK:n Agenda 50-tavoitteita tutkimuksessa, opetuksessa, kampuskehityksessä ja yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa.

Tampereen yliopiston innovaatiojohtajan Taru Pilven mukaan yliopistojen toimintaa mitataan neljän mittarin kautta, joista pakollisena kaikille on yhteistyötä painottava SDG17 (Sustainability Development Goals). 

”Mittauksen tavoitteena ei niinkään ole kilpailu muita yliopistoja vastaan, vaan yhteisymmärryksen saavuttaminen siihen, missä mennään tällä hetkellä ja millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota jatkossa”, summaa Pilvi.