OKM:n selvitys: Automaatiojäsenyyden purkamiselle ei perusteita

Teksti: Toimitus

Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys ei ole ristiriidassa perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kanssa, todetaan opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä selvityksessä.

Ministeriö asetti viime vuonna selvitysryhmän tutkimaan yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa ja ylioppilaskuntien automaatio- eli pakkojäsenyyden suhdetta perustuslakiin, sekä näistä mahdollisesti kumpuavia tarpeita tehdä muutoksia yliopistolakiin. Ryhmä ei löytänyt välittömiä muutostarpeita yliopistolaissa, vaan katsoo, että lakitasoista sääntelyä ei tarvitse lisätä ja yliopistojen on mahdollista ohjata toimintaansa omilla johtosäännöillään.

Ylioppilaskuntien jäsenyyskysymyksen ytimessä on ollut kaksi seikkaa: negatiivinen yhdistymisvapaus ja ammattikorkeakoulujen oppilaskunnat.

Näistä ensimmäinen tarkoittaa perustuslaillista vapautta olla kuulumatta mihinkään järjestöön. Ammattikorkeakoulujen oppilaskunnat puolestaan liittyvät kiistaan siten, että niillä ei ole automaatiojäsenyyttä, vaikka toiminta on saman luonteista ylioppilaskuntien kanssa. Perustuslakivaliokunta on arvioinut molempia seikkoja useaan otteeseen vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen ja vuoden 1997 yliopistolain säätämisen jälkeen.

Asia nousi keskusteluun jälleen loppuvuonna 2018, kun kaksi Turun yliopiston oikeustieteen opiskelijaa teki hallinto-oikeutee kantelun, jossa ilmoittivat haluavansa erota Turun ylioppilaskunnasta ilman, että menettävät opinto-oikeutensa. Viime vuoden marraskuussa tehdyssä päätöksessä hallinto-oikeus päätti olla myöntämättä eroa.

Lisäksi kuluvan vuoden alusta astui voimaan YTHS:n toiminnan uudistus, jossa terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi ylioppilaskunnilta Kelalle. Yhtenä automaatiojäsenyyden perusteluna on pidetty sitä, että ylioppilaskunnilla on laissa säädettyjä tehtäviä, joiden hoitaminen luo perustellun tarpeen yhdistyksen olemassaololle.

Toinen perustelu jäsenyydelle on, että ylioppilaskunnan on katsottu olevan merkittävä osa yliopiston hallintoa, ja että ylioppilaskunta on vanhastaan osa itsehallinnollista yliopistoa. Näiden perusteluiden on katsottu olevan erottavat tekijät, kun verrataan ylioppilaskuntaa ammattikorkeakoulun oppilaskuntaan. Ministeriön selvitysryhmän mukaan nämä perustelut pätevät edelleen.

Selvityksen tehneeseen ryhmään kuuluivat oikeustieteen ja valtiotieteiden tohtori Pekka Hallberg, Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Pia Letto-Vanamo, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja, professori Maija S. Peltola ja Tampereen yliopiston hallintotieteiden professori Jussi Kivistö.

Selvitysryhmän raportti kokonaisuudessaan löytyy linkin takaa (pdf).