Someseksikästä lukemista – Kirja-arviossa kolme suomalaista Booktok-hittiä
Booktok on maailmalla jo ilmiö, ja Suomessa seurataan perässä. Toimittaja luki ja arvosteli kolme somenäkyvyyttä saanutta suomalaista kirjaa.
Teksti: Venni Uotila
Kirjat ovat löytäneet uuden näkyvän areenan Tiktokissa. Booktok, tai Suomessa kirjatok, on Tiktokin alayhteisö kirjaihmisille. Se on kasvanut valtavasti vuosien varrella: talouslehti Forbesin artikkelin mukaan booktok-hashtag keräsi vuonna 2025 kaikkiaan 370 miljardia katselukertaa. Aihetunnisteen alla julkaistaan kirja-arvioita, kirjaostosten esittelyjä, livevideoita kirjan lukemisesta ja kaikkea muuta, mitä someluova kirjafanikunta keksiikään.
Kirjasomen myötä on kehittynyt uudenlainen kansainvälinen ja verkostoitunut yhteisö, jonka piirissä tuoreet ja tuntemattomammat tekijät saattavat ponnahtaa esille. Toisaalta myös vuosien takaiset klassikot voivat saada booktokissa uudenlaista näkyvyyttä. Kirjasomea on kiitelty siitä, että se on herättänyt monilla lukuinnon uudelleen henkiin, sillä sen myötä lukemisesta on tullut uudella tavalla yhteisöllistä. Toisaalta kirjasomea on kritisoitu monimuotoisuuden puutteesta, kaupallisuudesta sekä ongelmallisten aiheiden glorifioimisesta.
Suomessa kirjasome on ilmiönä verrattain tuore, mutta kasvavissa määrin merkittävä. Esimerkiksi kirjakaupoista booktok-pöydät löytyvät jo lähes vakiona. Niitä tähdittävät useimmiten teokset kansainvälisiltä kirjailijoilta ja suomalaisedustus on vähäistä. Esille on kuitenkin jo noussut uusia kirjailijoita, jotka ovat käyttäneet somealustoja tehokkaasti uransa välineenä.
MILLAISIA kirjoja booktokissa sitten trendaa?
Poimin tähän juttuun arvosteltavaksi kolme suomalaista teosta, jotka ovat saaneet kirjasomessa jonkinlaista näkyvyyttä. Valinnat tein omien somehakujeni sekä esimerkiksi Suomalaisen kirjakaupan ja Kirja.fi -sivuston kokoamien listojen perusteella. Kirjat ovat verrattain tuoreita ja edustavat erilaisia tyylilajeja.
Lotta-Sofia Saahko: Koti kulttuurien välissä (Tammi, 2022)
Muistelmateoksessa kirjailija ja sisällöntuottaja Lotta-Sofia Saahko kertoo oman elämäntarinansa. Lotta on kaksivuotias, kun hänen perheensä muuttaa Saksaan. Lotan ollessa teini-ikäinen perhe muuttaa Kiinaan. Ensimmäisen kerran Lotta muuttaa pysyvästi lähtömaahansa Suomeen, kun hän on 18-vuotias. Tarina etenee kronologisesti varhaislapsuudesta nykyhetkeen, asuinpaikasta toiseen.
Omaa kulttuuria ja identiteettiä käsitellään tarinassa tavallisten arkikokemusten kautta, jotka lienevät kulttuuri-identiteettiään kyseenalaistamattomalle jokseenkin itsestäänselvyyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi jalkapallomaajoukkueen kannatus.
Tarinassa kuvaillaan avoimesti ja rehellisesti vaikeita tunteita, kriisejä sekä nuoruuden kipuilua. Perhe on tärkeässä roolissa, kun Saahko käsittelee omaa identiteettiään, aikuistumisen vaikeutta sekä eroja sisarusten kulttuuri- ja kieli-identiteettien välillä.
Teosta lukee hieman kuin lasten tai nuorten kirjaa, sillä kertojana on nuori Lotta. Kirja ja sen teemat olisivat kenties saaneet hieman lisää syvyyttä, jos kerronnassa olisi esiintynyt jonkinlaista “nyky-Lotan” metapohdintaa.
Kirja on kiinnostavaa luettavaa ihmiselle, jolle kulttuurinen identiteetti on ollut hyvin selkeä läpi elämän.
KENELLE? Tämä kirja sopii ja tarjoaa varmasti samaistumispintaa lukijalle, jolla on samankaltaisia kulttuuri-identiteettiristiriitoja tai ihan vain lukijalle, jota erilaiset kulttuurit kiinnostavat.
Tähdet:
VENNI ANALYSOI: MIKSI TÄMÄ ON SOMESUOSITTU? “Lotta-Sofia Saahkon somevideot, etenkin Lotta ja Pappa -sarja, nousivat suosituiksi somessa. Uskon, että Saahko sai tällä paljon näkyvyyttä myös omalle kirjailijanuralleen. On olemassa useita muitakin esimerkkejä siitä, että somejulkisuus on boostannut sisällöntuottajien kirjojen suosiota.”
Elina Pitkäkangas: Sang (WSOY, 2022)
Kuvitteelliseen tulevaisuuden Itä-Aasiaan sijoittuva nuorten fantasiaromaani Sang kertoo 16-vuotiaasta Kong Daweista, joka joutuu vastoin tahtoaan kauas eroon perheestään ja päätyy valtakunnan pääkaupunkiin julman hallitsijattaren johtaman valtaklaanin palatsiin.
Tarina rakentuu hyvin ja juoni etenee soljuvasti, paikoin hieman hitaasti. Juoneen kaipaisi reippaampaa tempoa. Kirjan kolmannessa osassa tapahtuu hyppy tulevaisuuteen, jonka seurauksena on vaikea samaistua päähenkilön muuttuneeseen mielenmaisemaan ja kehittyneisiin ihmissuhteisiin, vaikka ajallinen loikkaus onkin tarinan etenemisen kannalta tarpeellinen valinta.
Maailmaa kuvaillaan mielenkiintoisesti ja perusteellisesti, ja vilkkaan pääkaupungin hulina ja palatsin seesteiset puutarhat on helppo nähdä mielensä maisemissa. Toisinaan kerronta on liiankin kuvailevaa, jolloin se tuntuu yliampuvalta ja tekstin napakkuus kärsii. Kieli on kuitenkin hienoa ja hauskaa, ja lukukokemus on hyvä muistutus alkuperäiskielellä lukemisen mahtavuudesta.
Henkilöhahmot ovat lähestyttäviä ja monitahoisia. Rakkaus on kirjan kantava teema ja hahmojen läheisiin liittyvät vahvat motiivit voi tuntea luissa ja ytimissä. Antagonistit on kirjoitettu taidokkaan vastenmielisiksi.
Etualalla ovat yhteiskunnalliset teemat, kuten eriarvoisuus ja raha. Kirjan tunnelma on synkän dystooppinen ja ajatuksia ravisteleva.
KENELLE? Kirja sopii kauniista kerronnasta pitävälle yhteiskunnalliselle ajattelijalle, jolle kelpaa kevyempi fantasia.
Tähdet:
VENNI ANALYSOI: MIKSI TÄMÄ ON SOMESUOSITTU? “Fantasiagenre on nostanut suosiotaan. Kirjailija Elina Pitkäkangas on ollut myös yksi ensimmäisiä suomalaisia kirjasomettajia.”
Liina Putkonen: Unohdettujen unelmien kirjasto (Tammi, 2023)
Menehtynyttä äitiään sureva Aina Varjoranta muuttaa kesäksi pieneen Kielokosken kylään kirjastonhoitajaksi vanhaan kirjastoon. Alkaa tarina, jossa tutustutaan tiiviiseen kyläyhteisöön ja sen ihmisiin, setvitään monenkirjavia ihmissuhdekuvioita ja selvitetään sukujen vaiettuja salaisuuksia.
Kirjan juoni ampuu vähän joka suuntaan. Tarinan monien henkilöhahmojen sivujuonet jäävät vajaiksi, jolloin juonimateriaalia on paljon mutta kokonaisuus on levällään. Tarinan mysteerielementti on osittain ennalta-arvattava, eikä se missään vaiheessa herätä samanlaista uteliaisuutta kuin laadukas mysteeri tarinassa usein tekee.
Henkilöhahmot ovat sydämellisiä ja kyläläisten keskinäisestä kanssakäymisestä tulee lämmin olo. Hahmot ovat aitoja kaikkine arkielämän haasteineen. Vaikka platoniset ystävyyssuhteet vakuuttavat, romanttiset suhteet eivät niinkään. Päähenkilön kolmiodraama on hämmentävä ja vuorovaikutustilanteet jopa kiusallisia. Hahmojen välinen jännite ja kemia puuttuvat. Hahmoja on myös lyhyehkössä kirjassa niin monta, että ne jäävät väkisinkin yksipuolisiksi. Toisaalta monen erilaisen hahmon olemassaolo luo aidon kyläyhteisön tuntua.
Kirjasta välittyvä Suomen kesän tunnelma ja ihana maalaisromantiikka ovat mieltä hiveleviä. Halu karata kirjastonhoitajaksi pieneen kaukaiseen suomalaiskylään on uusi tunne, mutta kirjan lukemisen jälkeen todellinen sellainen.
KENELLE? Kirja sopii lukijalle, joka kaipaa kevyttä feel-goodia ja eskapismia talven pimeyden keskellä.
Tähdet:
VENNI ANALYSOI: MIKSI TÄMÄ ON SOMESUOSITTU? “Hyvän mielen romanttinen teos, joka sisältää myös kehitystarinallisia elementtejä, uppoaa ihmisiin juuri kirjasomen maailmassa hyvin.”