“Tällä nimityksellä paikkoja ei työkkärin sivuille tipu” – Kustannusalalla suositaan freelancereiden käyttöä

Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyys- ja lomautustilastojen mukaan toukokuussa 2025 työttömiä korkeakoulutettuja oli yli 12 000, mikä on Suomessa ennätyksellisen paljon. Myös korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana, eikä hidastumisen tai laantumisen merkkejä näy. 

Luvut osaavat olla masentavia. Motivaatiota opintojen päättämiselle ja työelämään suuntaamiselle voi olla vaikea löytää. 

Hankalan vakituisen työnsaannin takia erilaisten sivutöiden ja keikkatöiden tekeminen on lisääntynyt. ​​Jotkut opiskelijat hakeutuvat freelancereiksi jo opintojen ollessa kesken. Toiveena voi olla kerätä mielenkiintoista työkokemusta, kerryttää tarvittavaa palkkatuloa ja ehkä avata ovia vakituiseen työhön. 

Kesällä Tampereen yliopistosta kirjallisuustieteistä maisteriksi valmistunut 26-vuotias Aleksandra Hintikka poimii helteisenä päivänä Helsingin Kallion kirjaston novellikokoelmasta käteensä teoksen. Sen on viime syksynä julkaissut kirjakustantamo, jossa hän työskentelee tällä hetkellä freelancer-kustannustoimittajana. 

Freelancerin asema on toiminut Hintikalle opintojen päätösvaiheessa ja valmistumisen jälkeen mainiosti. 

“Tällä tavalla voi aloittaa ja kerryttää kokemusta alalla”, hän sanoo.  

Tampereelta kotoisin oleva Hintikka työskentelee noin puolet ajastaan kustannustoimittajana, alalla tuttavallisemmin “kustiksena.” Osan ajastaan hän on kirjakaupassa myyjänä. Joskus työt menevät ajallisesti päällekkäin niin, että myyntipäivän päätteeksi hän tekee kustannustoimittajan töitä iltaisin kotona.  

Hintikka matkustaa toisinaan useamman kerran kuussa Tampereelta parin tunnin junamatkan Helsinkiin, jossa kustantamo sijaitsee. Tavalliseen päivään kuuluu sähköposteihin vastailua, asiakkaiden tapaamista ja käsikirjoituksen lukemista.  

Kustannustoimittaja on tekstin takana näkymättömänä vaikuttava kriittinen tsemppari. Kritiikin antaminen ei ole helppoa, mutta se on oleellinen osa työtä. 

“Yleensä kysyn suoraan, kuinka kirjailija ottaa kritiikin vastaan. Kokeneemmat kirjailijat eivät kaipaa juurikaan kehuja, vaan nimenomaan kovaa kritiikkiä kehittääkseen kirjan huippuunsa”, Hintikka sanoo. 

Käsikirjoitusta lukiessa hän hahmottelee tarinan teemat ja sanomat, hioo rakenteita ja kerronnan keinoja. Hän kiinnittää huomiota tasapainoisuuteen, jännitteeseen sekä mielekkääseen luettavuuteen ja kieleen. Etenkin uutuusarvo, ajankohtaisuus ja tuoreet näkökulmat herättävät hänen huomionsa. 

“Mukana pitää olla koukkuja, joihin lukija jää kiinni ja haluaa jatkaa.” 

Alalla suositaan freelancereita

Hintikka aloitti työt kirjakustantamossa yliopiston harjoittelupaikan kautta noin puolitoista vuotta sitten. Kustannustoimittajan työ oli vielä siinä vaiheessa vieras ammatti, mutta se vei nopeasti mennessään. Harjoittelun päätyttyä hän jäi töihin freelancerina, jonka työtunnit vaihtelevat. Hintikalla on kuitenkin kaiken aikaa työn alla projekteja, tavallisesti käsikirjoituksia luettavana ja editoitavana. 

Freelancer on itsenäinen ammatinharjoittaja, joka tekee töitä ilman vakituista työsuhdetta esimerkiksi toimeksiantosopimuksin ja keikkaluontoisesti työskennellen ja tarjoten työtään asiakkaille, kuten yrityksille tai yksityishenkilöille. Freelancer voi olla kevytyrittäjä, jolloin hän laskuttaa asiakastaan työkeikoista usein jonkin laskutuspalvelun kautta. Tilastokeskuksen Uusi Työ ry:lle kokoamien tietojen mukaan vuonna 2024 y-tunnuksettomien kevytyrittäjien määrä kasvoi 3,4 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kevytyrittäjiä oli jo 73 200 ja heistä reilu puolet oli alle 35-vuotiaita. ​Koska kevytyrittäjistä ei ole olemassa virallista rekisteriä, hyödynnetään tutkimustuloksissa laskutuspalveluyrityksiin rekisteröityneiden lukuja. 

Tampereen yliopiston kyselyyn vuonna 2022 vastanneista Suomen kirjallisuustieteistä maisteriksi valmistuneista 38 prosenttia kertoi olleensa valmistumisensa jälkeen yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Kyselyyn vastanneista neljäsosa kuvaili, että heillä on useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia tai toimeksiantoja. ​     ​ 

“Kustannusalalla suositaan paljon freelancereiden käyttöä, koska tämä on työnantajalle joustavampaa ja riskittömämpää”, Hintikka arvelee. 

”Se ei ole kuitenkaan mikään uusi ilmiö. On vaikea sanoa, kuinka paljon yleisempää yrittäjyys alalla nykyään olisi.” 

“Tällä nimityksellä paikkoja ei työkkärin sivuille tipu” 

Hintikka hakeutui opiskelemaan kirjallisuustieteitä Tampereen yliopistoon rakkaudestaan kirjoihin, ja valmistui kesällä 2025 maisteriksi. Kirjateemaisia juhlia vietettiin katkeransuloisin mielin. 

“Valmistuminen oli haikeaa, sillä rakastin opiskelua ja kirjallisuuden tutkimista”, hän muistelee. 

Tohtoriopintojen sijaan Hintikka kuitenkin haluaa tässä kohtaa uraansa päästä kiinni työelämään. Se ei ole aivan helppoa. 

“Töiden haussa pitää käyttää luovuutta ja pohtia, missä voitaisiin tarvita tekstien asiantuntijaa. Tällä nimityksellä paikkoja ei työkkärin sivuille tipu.” 

Töissä.fi-sivuston yliopistojen uraseurantakyselyistä (2019–2024) koottujen vastausten mukaan ​​kirjallisuudesta maistereiksi valmistuneet ​​päätyvät suurimmaksi osaksi opetus- ja kasvatusalalle opettajiksi. Seuraavaksi eniten he työllistyvät viestintä- tai mediatyöhön esimerkiksi viestinnän asiantuntijoiksi tai toimittajiksi. ​​​​Kustannustoimittaja-nimike löytyy täältä viiden suosituimman ammatin listalla. 

Hintikan mukaan kustannusala on hyvin kilpailtu ala työmarkkinoilla. Opiskellut sivuaineet määrittävät paljon.  

“Jos lukee sivuaineena vaikkapa informaatiotieteitä, voi päätyä kirjastoon töihin.” 

Yliopistojen uraseurantakyselyihin vuosina 2019–2024 vastanneilta valmistuneilta kysyttiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen heidän työllisyystilanteestaan. Kirjallisuustieteistä valmistuneilla työttömyysaste oli varsin pieni, neljä prosenttia. Freelancerina tai yrittäjänä työskenteli niin ikään neljä prosenttia. 

Reilu kuusikymmentä prosenttia Tampereen yliopiston kyselyyn vastanneista sanoi suoritetun korkeakoulututkinnon olleen vaatimus työn saannille. Vuodesta 2021 eteenpäin vastanneista puolet sanoi, etteivät he olleet ​​olleet työttöminä valmistumisen jälkeen. 

Hintikan mukaan kustannusalalle haluavan ei ole välttämätöntä tähdätä yrittäjyyteen tai freelanceriksi, vaikka alalle onkin haastavaa päästä. Se on kuitenkin yksi keino löytää väylä vakituiseenkin työelämään. 

Opinnot käytäntöön työelämässä

Kustannustoimittajan työ vaatii laajaa yleissivistystä, kielitaitoa ja herkkyyttä. Kirjallisuuden opinnot ovat tuoneet itsevarmuutta työssä.  

“Käytän hyödykseni viiden vuoden kirjallisuustieteen opintojen aikana oppimiani kirjallisuuden analysointitaitoja, joiden avulla erittelen tekstistä heikkoja ja onnistuneita piirteitä. Enimmäkseen luotan intuitiooni, joka on kehittynyt elinikäisen lukuharrastuksen pohjalta.” 

Tampereen yliopiston vuoden 2022 uraseurantakyselyssä ​​​​Suomen kirjallisuustieteistä maisteriksi valmistuneet arvioivat tyytyväisyyttään tutkintoonsa uran kannalta viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. 51 prosenttia vastasi olleensa tutkintoonsa uran kannalta joko erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen. 

Valmistumisen jälkeen haastavaa on Hintikan mukaan kirjallisuusalan epävarmuus. Käsikirjoituksia lukiessa on myös vaikea sanoa, minkä teoksen menestyminen ottaa tuulta alleen.  

“On vaikea sanoa, kuinka paljon töitä riittää eteenpäin.” 

Ideoita tulevaan kuitenkin on. Toisinaan Hintikka on miettinyt journalistin töitä, mutta tullut siihen tulokseen, että hän on enemmän lukija kuin kirjoittaja. 

“Pyörittelen päässäni aina varavaihtoehtoja, mikäli kustannustoimitusprojekteja on joskus vaikeampi saada.” 

Harrastuksenaan Hintikka kirjoittaa lukemistaan teoksista ahkerasti kirja-arvioita Instagram-tililleen, joka sai alkunsa kirjagram-yhteisön löytämisestä. “Kirjagrammaamisessa” yhdistyvät Hintikan lempiharrastukset lukeminen, kirjoittaminen ja valokuvaaminen. Samalla hän pysyy kärryillä siitä, minkälaisia kirjoja lukijat lukevat tällä hetkellä. 

Hän ajattelee brändäyksen ja kokemuksen kartuttamisen auttavan häntä myös jatkossa. 

“Toivon, että freelancerina kirjagramin tekeminen voi tuoda myös näkyvyyttä ja tätä kautta töitä tulevaisuudessa.” 

Vaikka Hintikan tarinan seuraava luku ei ole selvillä, pohtii hän positiivisin mielin työnsaantia. Hän haaveilee pystyvänsä työllistämään itsensä kokonaan kustannustoimittajana ja saamaan töitä useista eri kustantamoista, ehkä joskus jopa vakipaikan vain yhdestä. Lisäksi hän on myös pyöritellyt päässään oman arviointipalvelun perustamista. 

Hintikka kokee olevansa onnekas elämäntilanteestaan. 

“Minulla ole tässä elämäntilanteessa kiire sitoutua esimerkiksi vakitöihin, vaan voin katsella, mitä elämä tuo tullessaan. Elän muutama kuukausi kerrallaan. Olen kuitenkin toiveikas vakituisten töiden saannin suhteen.” 

FAKTA

Suomalainen lukee 16 kirjaa vuodessa

Kirjakauppaliiton vuoden 2025 Suomi lukee –tutkimuksen mukaan suomalaiset lukevat keskimäärin yli 16 kirjaa vuodessa, missä ei näy suurta muutosta aikaisempaan. Kirja-ala on kuitenkin voimakkaassa muutoksessa painettujen kirjojen ostamisen vähentyessä ja äänikirjapalveluiden käytön lisääntyessä. Samaan aikaan nuoret ostavat yhä enemmän vieraskielisiä, erityisesti englanninkielisiä kirjoja. Sosiaalinen media, kuten Tiktokin “booktok”, vaikuttaa siihen, mitä ihmiset lukevat. Nopeiden trendien vaihdellessa toiset teokset nousevat hiteiksi vain yhden viraalivideon vaikutuksesta. Kirjailijat julkaisevat yhä useammin teoksensa itse omakustanteisena jatkuvasti kasvavien digialustojen mahdollistamana.