Taukotakki reppuun ja ulos – Visiirin varustevinkeillä avaat talvisen vaellusnautinnon

Vaeltaminen onnistuu ympäri vuoden, kunhan varusteet on kunnossa. Talvi palkitsee vaeltajan upeilla maisemilla.

Teksti ja kuvat: Ilari Hauhia

Mielikuva talvella vaeltamisesta voi monen mielessä olla edelleen kylmä, pimeä ja vaikea. Todellisuudessa hyvin varustautunut ja muutaman näppärän tempun osaava retkeilijä palkitaan upealla ympäristöllä, jossa luonto näyttäytyy aivan uudessa valossa jään ja lumen peittäessä metsiä, kallioita ja järviä. Talviretkeilijää eivät myöskään vaivaa luonnon kiusankappaleet eli hyttyset, paarmat, hirvikärpäset ja punkit.
Kuten kesävaelluksien kohdalla, kannattaa uutta lajia kokeilevan retkeilijän aloittaa talvivaellukset päiväretkillä. Päiväretkille voi lähteä ilman sen suurempia varustehankintoja, sillä säähän sopivien ulkoiluvaatteiden lisäksi mukaan ei välttämättä tarvitse mitään muuta. Jotta retkellä ei tulisi kylmä, kannattaa pukeutumiseen kuitenkin panostaa.

Opettele kerrostamaan

Talvisissa olosuhteissa kerrospukeutumisen merkitys kasvaa. Onnistunut kerrospukeutuminen muodostuu ihonmyötäisestä aluskerrastosta, joka voi muodostua esimerkiksi merinovillasta tai polyesteristä. Vaatetusta voi täydentää esimerkiksi välikerrosfleecellä tai villapaidalla ja tuuli- tai kuoritakilla. Kylmemmällä kelillä päälle voi laittaa myös liikkumisen ajaksi toppatakin.
Pääsääntöisesti vaatetta on päällä sopivasti, kun liikkeelle lähtiessä tuntuu hieman kolealta. Liikkuminen lämmittää kehoa, ja pieni koleus muuttuu nopeasti mukavaksi lämmöksi. Talviretkillä kannattaakin välttää varsin yleinen virhe, jossa liikkeelle lähdetään pahasti ylipukeutuneena. Silloin hiki yllättää retkeilijän ja olo muuttuu nopeasti tuskaisaksi.

Monessa tapauksessa tilannetta aloittelevat vaeltajat pahentavat tilannetta entisestään riisumalla kuumat vaatteet pois päältä, kun pysähdytään esimerkiksi evästauolle. Paikalleen pysähdyttäessä tulisi päin vastoin lisätä vaatetusta. Talvivaelluksen varusteisiin kuuluu yleensä taukotakki, jolla tarkoitetaan kevyttä ja lämmintä takkia, joka vedetään päälle nimenomaisesti taukojen ajaksi.
Mikäli retkeilijä huomaa ylipukeutuneensa, kannattaa pysähtyä keventämään vaatetusta mahdollisimman nopeasti, eikä vasta evästauolla. Ylipäätään talviretkeilyssä olo pysyy mukavimpana, kun vaatetta pitää päällä vain juuri sen verran kuin on pakko, eikä ala hikoilla.

Suosituimmissa retkeilykohteissa on yleensä myös talvisin tamppautuneita polkuja, joita voi kävellä pelkillä kengillä. Poluilta poistuminen lumikenkien tai retkisuksien avulla voi kuitenkin tarjoa mahtavan elämyksen koskemattoman luonnon rauhassa.
Retkisukset ovat kehittyneet viime vuosina valtavasti ja markkinoille on tullut myös lyhyttä pitopohjaista suksea muistuttava lumikengän ja suksen välimalli liukulumikenkä. Kaikkia näitä saa vuokrattua.

Majoitus talviretkellä

Kun kipinä talviretkeilyä kohtaan pääsee roihahtamaan kunnolla, tekee helposti mieli viettää metsässä yötä. Kun pakkasessa yöpyminen luonnistuu, aukeaa myös useamman vuorokauden yhtäjaksoisten vaellusten maailma.
Jotta yöpyminen lumisessa maastossa olisi mahdollista, kannattaa mukaan ottaa talviretkeilyyn soveltuva teltta, jossa on tilaa sekä yöpyjille että varusteille. Teltan soveltuvuus talviretkeilyyn mainitaan yleensä tuotekuvauksessa kertomalla, että kyse on neljän vuodenajan teltasta.

Autiotuvassa majoittuminen on ilmasta, mutta nukkumapaikkoja on rajallisesti.

Mikäli arktisissa olosuhteissa telttailu kuulostaa liian isolta harppaukselta, kannattaa suunnata kansallispuistoihin. Kohteista löytyy varaus- ja vuokratupia, jotka voi varata maksua vastaan omaan käyttöön jo etukäteen. Lähimmät vuokrattavat tuvat löytyvät Pirkanmaan Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoista. Tuvissa on yleensä puulämmitys, josta täytyy huolehtia itse.

Erityisesti pohjoisen isoissa kansallispuistoissa on runsaasti myös autiotupia. Niissä majoittuminen on ilmaista. Autiotuvissa majoittuessa ei kuitenkaan voi sataprosenttisesti luottaa yöpaikkaan sisätiloissa. Tupa voi olla täynnä. Vaelluksella matkanteko saattaa hidastua myös esimerkiksi huonontuvan kelin vuoksi, joten monipäiväisillä vaelluksilla teltta kannattaa ottaa mukaan kaiken varalta.

Muut varusteet pakkasvaelluksella

Kylmässä kelissä yöpyminen vaatii jo jonkin verran panostamista varusteisiin. Kyse ei ole edes pelkästä mukavuustekijästä, vaan pakkasasteisiin kannattaa suhtautua kunnioittavasti, jotta retkeily pysyy turvallisena.
Talvisissa olosuhteissa majoittuminen vaatii tarpeeksi paksua makuupussia. Monien valmistajien käyttämä EN 13537 -standardi antaa viitteellistä tietoa siitä, millaisessa lämpötilassa makuupussia sopii käyttää. Standardimerkinnässä on kolme lukua: mukavuuslämpötilat keskimääräisen kokoiselle miehelle ja naiselle sekä extreme-arvo.
Comfort- eli mukavuusarvot kertovat, missä lämpötilassa makuupussissa on varmasti mukava nukkua. Extreme-luku kertoo, kuinka kylmässä makuupussi suojaa käyttäjäänsä hypotermialta.

Mukavuus on suhteellista ja joku voi nukkua hyvin vielä lämpötilan lähestyessä extreme-lukemia, kun toiselle kylmyys alkaa olla jo sietämätöntä.
Makuupussi kannattaa silti mieluummin mitoittaa lämpimäksi kuin juuri ja juuri riittäväksi. Myös autio- tai vuokratuvassa yöpyjän kannattaa panostaa talvimakuupussiin, sillä kamiinan sammuessa yöllä lämpötila laskee nopeasti.
Makuupussin ohella on tärkeää käyttää eristävää makuualustaa. Satojen eurojen talvimakuupussikin muuttuu turhakkeeksi huonon makuualustan kanssa, kun kylmä yllättää nukkujan alapuolelta.
Makuualustat on luokiteltu eristävyydestä kertovalla R-arvolla, ja talviretkeilyyn sopivalla patjalla sen tulisi olla vitosen luokkaa. Kaikki nykyaikaiset talvimakuualustat ovat ilmatäytteisiä.

Kirjoittajan talvisetti: lumikengät, makuupussi, retkipatja ja -tyyny, teltta, retkikeitin, kattila, lusikka, puukko, untuvatakki ja vaihtovaatteet.

Ruokaa talvivaelluksella voi mahdollisuuksien mukaan lämmittää nuotiopaikoilla tai vaikkapa autiotuvan kamiinan avulla. Vettä saa sulattamalla puhdasta lunta.
Retkikeittimien käyttöön talvi tuo omat kommervenkkinsä. Sprii- ja kaasukeittimet toimivat hyvin vielä pikkupakkasilla, mutta erityisesti kaasukeittimien kohdalla kannattaa ottaa käyttöön kylmää kestävä talvikaasu. Sprii ei myöskään tykkää syttyä enää kovissa pakkasissa. Siksi erittäin kylmissä olosuhteissa paras valinta on monipolttoainekeitin, jossa voi käyttää polttoaineena bensiiniä ja muita rajumpia
aineita.
Talvivaellukselle lähtevän kannattaa muistaa, että kehon energiantarve kasvaa kylmässä huomattavasti. Siksi ruokaa tulee ottaa mukaan tavallista enemmän. Veden juomiseen tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Liikkuva keho vaatii nestettä myös talvella, mutta kylmässä janon tunne ei tule yhtä helposti. III