”Terapia on käännös parempaan eikä vain tekohengitystä” – YTHS tarjoaa apua mielenterveysasioissa, mutta hoitojonot ovat pitkiä

Neljään päivään ei ole saanut tehtyä yhtään mitään – taaskaan. Uniongelmat saavat mielialat heittelemään, itkettää, ja ahdistuneisuuden vuoksi tulee jäätyä kotiin, vaikka ihmisten seurasta saisi voimaa.

Mielenterveyden pulmat eivät välttämättä näy jatkuvina poissaoloina ja nollissa pysyttelevänä opintopisterekisterinä. Maaria Koskelo suoritti viime vuonna yliopisto-opintoja tavoitetahdin mukaisesti.

”Jaksoin käydä koulussa, koska opinnot kiinnostivat niin paljon. Ilman hoitokontaktia olisi ehkä silti ottanut kovemmille”, Koskelo pohtii.

Mutta kun Koskelo palasi yliopistolta kotiin, ahdistus ja lamaannus löivät päälle. Porraskäytävässä täytyi ottaa lepotauko, tai kenkien riisuminen eteisen lattialla vei puoli tuntia. Rientoihin ei enää yksinkertaisesti saanut lähdettyä. Sitä paitsi oli helppo uskoa, ettei kukaan edes kaipaisi, vaikka jäisi kotiin.

Porraskäytävässä täytyi ottaa lepotauko, tai kenkien riisuminen eteisen lattialla vei puoli tuntia.

Masennuksen ja ahdistuneisuuden aiheuttamat oireet varjostivat eniten juuri vapaa-aikaa jo lukiossa. Koskelo haki apua oireisiinsa ensimmäisen kerran lukion jälkeen, sittemmin keskusteluaikoja on saanut milloin julkisella puolella, milloin työterveydestä.

Vuosi sitten edessä oli muutto Oulusta Tampereelle ja yliopisto-opintojen alkaminen journalistiikan alalla. Koskelo tiesi, että tarvitsee isojen muutosten keskellä tukea kahta enemmän, ja otti heti opiskelun alkaessa yhteyttä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön (YTHS).

Ensin veriarvot, sitten terapiaa

Jos opiskelija varaa ajan YTHS:lle mielenterveyshuolten vuoksi, syynä on erittäin usein juuri masennus tai ahdistus.

”Tämän päivän media on tehnyt aiheet niin tutuiksi, että opiskelija tunnistaa ahdistuksen. Apua osataan hakea paljon paremmin kuin vaikkapa 20 vuotta sitten”, toteaa mielenterveyden ylilääkäri Pasi Sankala Tampereen YTHS:stä.

Joskus hoitopolku voi silti alkaa yleisterveyden vastaanotolta.

”Usein lääkärille hakeudutaan fyysisten asioiden vuoksi. Saatetaan tutkia keuhkoja astman varalta tai ottaa sydänkäyriä, kunnes hengenahdistuksen tai sydämen pamppailun toistuessa huomataan, että voisiko kyse ollakin ahdistuksesta”, Sankala kuvailee.

Kehon ja mielen kokonaisuus otettiin huomioon myös Koskelon hoitosuhteen alussa. Häneltä otettiin verikokeita, joista tutkittiin, voiko jaksamisen ongelmia selittää jokin somaattinen vikatila.

Ensimmäisellä terveydenhoitajan tapaamisella Koskelo kertoi tilanteestaan, aiemmista vaiheistaan ja tuen tarpeistaan. Terveydenhoitaja varasi ajan sairaanhoitajalle kuukauden päähän. Toisella sairaanhoitajan tapaamisella kysyttiin, olisiko Koskelolla jaksamista lähteä terapiaan.

Kelan kuntoutuspsykoterapia on työ- ja opiskelukyvyn edistämiseen tähtäävää, psykologisiin menetelmiin ja keskusteluun perustuvaa hoitoa, joka kestää vuodesta kolmeen. Terapeuttia tavataan kerran tai kahdesti viikossa, mutta prosessin lähdettyä käyntiin työstettävät ajatukset seuraavat vastaanottohuoneen ulkopuolellekin.

”Mietin, onko minulla voimavaroja ryhtyä terapiaprosessiin opiskelun ohella. Lisäksi pohdin taloudellista puolta, sillä vaikka Kela korvaa siivun kuntoutuspsykoterapiakäyntien hinnasta, siitä jää silti itselle jonkin verran maksettavaa.”

Asia päätettiin jättää hautumaan. Välissä oli lääkäriaika, jolla kartoitettiin lääkityksen tarvetta.

Ruuhkaisten hoitojonojen vuoksi sairaanhoitajan kanssa pääsi keskustelemaan seuraavan kerran vasta kahden kuukauden päästä tammikuussa. Tuolloin sekä Koskelo että sairaanhoitaja totesivat, että vaikka YTHS:stä on ollut apua, se ei tässä tapauksessa ole pidemmän ajan ratkaisu. Terapiaa tarvittaisiin, mutta kysymys oli, milloin. Koskelo sai ajanvaraustiketin, jolla hän voisi varata netistä uuden ajan sitten, kun haluaisi keskustella lisää terapiaan hakeutumisesta.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Koskelo keskusteli sopivasta terapiasuuntauksesta sairaanhoitajan kanssa – koronan vuoksi etävastaanotolla. Vielä varattiin aika elokuun alkuun psykiatrille, joka kirjoittaisi B-lausunnon, jonka Kela vaatii kuntoutuspsykoterapian myöntämiseksi.

Terapeutin löytäminen on oma kuvionsa. Kelan valtuuttamia terapeutteja on Tampereella muutamia satoja, mutta vain osalla on kalenterissa tilaa uusille asiakkaille. Kymmeniin lähetettyihin sähköposteihin saattaa tulla ainoastaan muutama vastaus, joiden pohjalta voidaan sopia tutustumiskäynti. Omakustanteisella tutustumiskäynnillä sekä terapeutti että terapian tarpeessa oleva voivat tunnustella aallonpituuksiensa yhteensopivuutta, ennen kuin terapiasopimus laaditaan.

Asiakasmäärä roihahtaa tuplaksi

Koskelon pisin vastaanottoajan odottelu osui yhteen perinteisesti ruuhkaisimmista kausista YTHS:llä. Marras–joulukuussa ja maalis–huhtikuussa vastaanottoaikaa joutuu tyypillisesti odottamaan kuukauden, jopa kaksi.

Sankala uskoo huippukuukausien sumien säilyvän myös ensi vuonna YTHS:n asiakasmäärän kaksinkertaistuttua. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat siirtyvät YTHS:n palvelujen piiriin 1.1.2021, kun laki korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta tulee voimaan.

Nykyisellään Tampereen YTHS palvelee 17 000 asiakasta. Ensi vuoden alusta YTHS jakautuu Suomessa viiteen palvelualueeseen, joista keskisen alueen muodostavat Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme. Alueen piirissä on opiskelijoita kaikkiaan 40 500.

Parhaillaan remontissa olevan Tampereen Hervannan toimipisteen on tarkoitus avautua entistä laajemmin tiloin 1.10. Myös Kalevantien toimipiste tulee laajentumaan kerroksen verran, mutta muutostöiden ajankohta ei ole vielä varmistunut. Palvelut keskitetään siten, että suunterveydenhoitoa varten marssitaan Hervantaan, ja Kalevantiellä tarjotaan yleis- ja mielenterveyden palveluita.

Lisäksi Seinäjoelle on tulossa uusi palvelupiste.

”YTHS:n laajentumisessa ei ole kyse vain palvelujen tuottamisesta entiseen tapaan suuremmalle joukolle. Keskeistä on palvelumallin uudistaminen ja digitalisaation hyödyntäminen niin, että pystymme palvelemaan asiakkaita helpommin ja nopeammin”, kertoo YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparta.

”Tällä hetkellä opiskelija ohjataan ensimmäiseksi terveyden- tai sairaanhoitajalle, joka selvittää varsin perusteellisesti tilannetta ja miettii, miten voisimme auttaa. Seuraavaksi ohjataan yleislääkärille, joka voi todeta ahdistuksen tai masennuksen ja suunnittelee hoitoa. Tämän jälkeen opiskelija saa käyntejä psykologille”

Katariina Poskiparta

Poskiparta kuvailee YTHS:n mielenterveyden palveluiden tavoitteeksi, että ”opiskelija saisi tarvitsemaansa tukea oireisiinsa mahdollisimman nopeasti eikä selvittelyä ja arviointia tarvitsisi odotella pitkään eri vaiheissa”.

Tämän toteutumiseksi rekrytoidaan lisää henkilökuntaa, kuten uutena ammattiryhmänä psykiatriseen hoitotyöhön erikoistuneita sairaanhoitajia. Heitä palkataan todennäköisesti viisi, mikä vastaa nykyistä psykologimäärää. Myös psykologeja palkataan lisää, ja psykiatrien määrä kasvaa yhdellä.

”Tällä hetkellä opiskelija ohjataan ensimmäiseksi terveyden- tai sairaanhoitajalle, joka selvittää varsin perusteellisesti tilannetta ja miettii, miten voisimme auttaa. Seuraavaksi ohjataan yleislääkärille, joka voi todeta ahdistuksen tai masennuksen ja suunnittelee hoitoa. Tämän jälkeen opiskelija saa käyntejä psykologille”, Sankala kuvaa.

”YTHS:n tapa palvella tulee kuitenkin muuttumaan. Ensi vuonna on mahdollista varata ensimmäinen vastaanottoaika valtakunnalliselle etähoitajalle tai -lääkärille, joka tarvittaessa varaa saman tien seuraavan ajan paikalliseen toimipisteeseen.”

Poskiparta painottaa, että patenttiratkaisujen sijaan hoidossa tulee olemaan keskeistä oikeanlaisen hoitopolun löytäminen jokaisen yksilölliseen tilanteeseen.

”Esimerkiksi mielenterveyspuolella meillä kokeillaan nyt muun muassa nettiterapiaa ja ryhmämuotoisia hoitoja, kuten depressiokoulua.”

Lisäksi Tampereella on tarkoitus tarjota jatkossa enemmän psykologin pitämää lyhytterapiaa.

Teknologia muuttuu nopeasti, ihminen hitaasti

Vielä on mahdotonta arvioida, tervaako kasvava asiakasmäärä hoitojonot vai täyttävätkö lisäresurssit tarpeet odotetusti.

YTHS 2021 -muutos on vain yksi meneillään olevista mullistuksista. Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat yhdistymässä ensi vuoden alusta.  Liki kolme vuosikymmentä psykiatrina toiminut Sankalakaan ei osaa arvella, miltä mielenterveydenhoito viiden vuoden päästä näyttää.

Sen hän kuitenkin tietää, että apua on tarjolla. Avun tarvitsijan on tärkeää hankkia tietoa saatavilla olevista palveluista, rohkaistua avun hankintaan ja lisäksi pitää maltti matkassa.

”Ihminen muuttuu hyvin hitaasti. Joskus ongelmien selvittely vie paljon aikaa ja tarvitaan pitkän linjan työskentelyä. Toisille taas lyhytaikainen apu saattaa olla juuri se, mitä tarvitaan, jos se tarjotaan oikea-aikaisesti.”

Sankalan mukaan elämänlaatua voi kohentaa erilaisilla tuen ja ohjauksen keinoilla. Joillekin parasta lääkettä vaikeaan elämäntilanteeseen voi olla esimerkiksi vertaistukimuotoinen apu tai mielekkään tekemisen löytäminen päiviin.

”Kuntoutusterapia on vain yksi vaihtoehto”, Sankala tiivistää.

Ajoissa ja kaunistelematta

Koskelon oli tarkoitus aloittaa terapia alkusyksyllä. Elokuinen häiriö YTHS-maksutietojen siirrossa esti YTHS Self -palvelun käytön opiskelijoilta, mikä vesitti Koskelon pääsyn varatulle psykiatrin etävastaanotolle. Terapeutin etsiminen ja työskentelyn alkaminen on B-lausunnon saannista kiinni.

Terapian alkaminen opiskelun ja muiden velvollisuuksien jatkuessa hermostuttaa Koskeloa jonkin verran. Hän katsoo silti luottavaisin mielin tulevaan.

”Terapia on leikkaus parempaan eikä vain tekohengitystä. Opin varmasti uusia toimintatapoja arkeen. Minulla on isot odotukset siitä, että saan terapiasta hyötyä, kun vain lähden siihen täysillä mukaan”, Koskelo pohtii.

YTHS:n tuki jatkuu terapian alettuakin. Koska terapia on kuormittava prosessi, yleislääkäri voi kirjoittaa tarvittaessa lääkityksen, jotta opiskelukunto pysyy yllä.

Koskelo suosittaa ehdottomasti hakemaan apua mielenterveyden ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Ei kannata ajatella, että joku muu tarvitsee apua enemmän eikä minun pidä ruuhkauttaa hoitojonoja. Tuo ajatus on merkki siitä, että tarvitsee apua. Lisäksi jos avun hakemista pitkittää, joutuu koko ajan huonompaan kuntoon, jolloin asioiden korjaaminen viekin jo enemmän terveydenhuollon resursseja”, Koskelo painottaa.

On luonnollista tsempata itseään lääkärin tai hoitajan vastaanotolle, jolloin tilanteensa saattaa avata kaunistellen. Koskelo vinkkaa kirjoittamaan viime aikojen oireita ja olotiloja ylös, jotta niistä ei unohda kertoa.

”Kannattaa muistaa, mikä on oma kokonaistilanne, vaikka vastaanotolle mennessä olisikin hyvä hetki. Muuten voi käydä niin, että todetaan yhteisymmärryksessä asioiden olevan hallinnassa, vaikka todellisuudessa tuelle olisi tarve.”

Hoitosuhteensa aikana Koskelo on välillä joutunut odottamaan seuraavaa vastaanottoaikaa harmillisen pitkään. Muutoin hän on YTHS:n toimintaan kokonaisuutena tyytyväinen.

”Oli hienoa, että ehdotus terapiaan tuli heiltä, eikä itse tarvinnut olla kaikista vaihtoehdoista selvillä. Lisäksi mahdollisuus varata aika chatissa soittamisen sijaan on tosi hyvä, sillä mielenterveysongelmien kanssa ei välttämättä ole voimia ottaa edes puhelinta käteen”, Koskelo summaa.

Apua tarpeiden mukaan

• Muita tahoja
  • Nyyti ry:n chatit: vertaistukea ja keskustelua vaihtuvista teemoista
  • Inspis-paja: toimintaa täysi-ikäisille, jotka haluavat mielekästä toimintaa päiviin ja vahvistusta arjenhallintaan
  • Kriisikeskus Osviitta: pikaista keskusteluapua matalalla kynnyksellä
  • Headsted: maksuttomia ohjelmia netissä mm. jännityksen ja stressin hallintaan
  • Päihdelinkki:
  • Peluuri:
  • Taimi ry: maksutonta ja kaikille avointa päivätoimintaa mielen hyvinvoinnin edistämiseksi
  • Kulttuuripaja Virta: päivittäistä mm. käsillä tekemiseen, musiikkiin, lautapelaamiseen keskittyvää ryhmätoimintaa
  • Tampereen mielenterveysseura: harjoituksia ja tietoa netissä sekä erilaista toimintaa
  • Omavoima: tukea, tietoa ja toimintaa henkilöille, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä