Tunnelisodat, 5G, trumpismi ja eteeriset öljyt – mikä vetää hyvinvointipiireistä laitaoikeiston salaliittoverkkoihin?

Teksti ja kuvat: Silja-Riikka Seppälä

Kuvitus: Pauliina Lindell

”Aloin ymmärtämään näitä juttuja viime keväänä ja mitä enemmän olen tutkinut, sitä enemmän ovat palaset loksahdelleet kohdilleen. Onneksi koko ajan enemmän ihmiset alkavat kyseenalaistamaan asioita ja sitten me, jotka ovat ehtineet jo leikkiä salapoliiseja jonkin aikaa, voidaan auttaa ja avata tätä lisää.”

Näin oli lukija kirjoittanut iltapäivälehden uutisen kommenttipalstalle koronarokotteita koskevan uutisen alle. Vuosi 2020 on päättynyt ja tuskin kukaan on ilmiöön voinut enää olla törmäämättä. Journalistisen median kommenttiosastot täyttyvät väitteistä, joissa uutisten paikkansapitävyys joko kyseenalaistetaan tai tyystin kiistetään. Yhä useamman lähipiiristä saattaa löytyä joku, joka on löytänyt salaliittoteorioista uuden totuuden. Samaan aikaan lehdistö yrittää laatia lukijoilleen selviytymisoppaita informaatiotulvaan ja faktantarkistuspalvelut käyvät kuumempina kuin koskaan.


Mitä helvettiä on meneillään?


Sukelletaan syvään päätyyn. Villeimpien salaliittoteorioiden mukaan koronavirus on ihmisten kehittämä, ja sillä pyritään vähentämään liikakansoitusta. Rokotevastaisten ajattelussa toistuvat paitsi lääkefirmojen kaupalliset valtapyrkimykset, myös koko lääketieteen leimaaminen uskomusjärjestelmäksi. Rokotteen uskotaan myös joko muuttavan ihmisen perimää tai sisältävän mikrosirun tai nanoteknologiaa, jota käytetään kansalaisten valvontaan. Kun koronaviruksesta leviäviä teorioita seuraa jonkin aikaa, alkavat tietyt teemat toistua: 5G-verkko, biologiset aseet, henkinen tietoisuus, Kiinan talouskauppa, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys sekä Donald Trump.

Viimeistään tammikuun 6. päivänä tilanne oli koko maailman nähtävillä. Lauma mellakoitsijoita ryntäsi Yhdysvaltain kongressin rakennukseen pyrkimyksenään pysäyttää vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksen vahvistaminen. Sekalaista joukkoa yhdistävä tekijä oli, että he uskoivat vakaasti siihen että vaalitulos oli väärennetty ja että presidentti Trump yritettiin syöstä vallasta salaliiton voimin. Hyökkäyksessä poliisin luotiin kuoli Trumpia kannattanut nainen, joka Twitter-tilillään oli tuonut julki pitävänsä koronaa kommunistien salajuonena ja vastustavansa rokotteita. Joe Bidenia hän kutsui lastenraiskaajaksi.

Hyökkäyksen näkyvimmäksi hahmoksi nousi sarvekkaaseen turkishattuun pukeutunut ja kasvonsa Amerikan lipun väreillä maalannut paidaton mies. Mies tunnistettiin nopeasti arizonalaiseksi Jacob Chansleyksi, joka tunnetaan paremmin nimellä QAnon Shaman.


”Ihan pian rytisee, kusetus nitisee liitoksistaan ja valtamedia on jo päästellyt pahoja mokia painoon asti… seuraavat pari kuukautta, ja alkaa olla epäilijöillekin selvempää, mikä on homman nimi. Tuntuu menevän ’käsikirjoituksen’ mukaan.”

QAnon on Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt salaliittoteoria ja sen ympärille muodostunut liike, jonka pääasialliset opinkappaleet muodostuvat muutamasta anonyymisti netissä julkaistusta kirjoituksesta. Ytimekkäästi tiivistettynä teoria väittää, että maailmaa johtaa piilossa oleva pedofiliaa ja saatananpalvontaa harjoittava kultti. Donald Trumpin johtamat hyvikset käyvät kulttia vastaan sotaa syvälle maan alle kaivetuissa tunneleissa. Kuulostaa ensihätään pähkähullulta.


QAnon ei kuitenkaan ole mitenkään yhtenäinen tai järjestynyt. Se on pikemminkin eräänlainen salaliittoteorioiden epämääräinen keskusliike. Se muodostaa verkoston toisistaan irrallisten tarinoiden, teorioiden ja uskomusten välille. Iso osa sisällöstä itse liikettä paljon vanhempia. Se hämmentää soppaansa sulavasti mukaan niin illuminatia ja vapaamuurareita kuin ufoja, CIA:n LSD-kokeita ja holokaustin kieltämistä.

Kun osa QAnon-liikkeen piiriin laskettavista ilmiöistä on aivan sekopäisiä juttuja, on mukana myös helpommin uskottavaa tavaraa, kuten näennäistiedettä. Liikkeellä kun ei ole minkäänlaisia rajoja, vaan se on äärettömyyteen asti inklusiivinen. Toisin sanoen ei ole olemassa asioita, jotka eivät kuulu QAnoniin. On vain asioita, jotka mahdollisesti kuuluvat. Vaikka yksi osa todettaisiin epätodeksi, se ei horjuta valtavaa kokonaisuutta. Psykologi Rob Brotertonin mukaan kyseessä on salaliittoteorialle tyypillinen ominaisuus: ”unproven by design”.


Monitahoisuudestaan johtuen liike on onnistunut löytämään jalansijaan myös muualla kuin kaikkein todellisuuskriittisimmissä piireissä. Ei ole poissuljettua, etteikö aluksi kyse olisi voinut olla jopa pelkästä nettihuumorista, kun QAnon alkoi levitä kolmisen vuotta sitten, mutta vakavissaan liike otettiin ensimmäisenä poliittisesti äärioikealla olevien piirissä. Tähän päivään tullessa liike on yhä suuremmissa määrin rantautunut joogaharrastajien sekä muiden henkisyydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneiden new age -ihmisten keskuuteen.

”Oon keväästä asti tutkinut salaliittoteorioita, jotka ei ole enää salaliittoteorioita vaan totuus, ja tuntuu, että olen henkisesti siirtymässä jollekin toisille levelille, kun oon puhunut näistä jo niin pitkään.”


Tuntuu ensi alkuun hullulta, että äärioikeiston salaliittoteoriat leviävät samassa piirissä eteeristen öljyjen ja mediaation kanssa. Onko näillä ihmisryhmillä kuitenkin jotain yhteistä?
”Uskonnontutkimuksessa on tehty havaintoja jo 1980- 1990- luvulla näiden sosiaalisten ryhmittymien resonoimisesta tällaisen maailmankuvan kanssa. Vahvimpana näitä yhteisöjä yhdistää tietynlainen valtakoneiston ja auktoriteetin kritiikki, kysymys sananvapaudesta ja esimerkiksi mielipiteet koululääketieteestä”, toteaa tutkija Katja Valaskivi, joka tutkii uskontoja ja digitaalista maailmaa Helsingin yliopiston teologisesssa tiedekunnassa.


Yksi salaliittoteorioiden suosiota edistävä asia on myös läntisessä maailmassa yhä lisääntyvä individualismi. Identiteetin rakentaminen ja mun jutun löytäminen on tärkeää.
”On eroja, kuinka vahvasti ihmiset uskovat näihin teorioihin, ja onko pohjana esimerkiksi tietynlainen henkisyys, yhteiskuntavastaisuus vaiko poliittiset kannat. Epäluuloisen yksilön on helppoa mennä verkkoon ja ikään kuin poimia salaliittoteorioiden maailmasta ne teoriat, jotka itselleen sopivat”, sanoo nationalismia, populismia ja sosiaalista mediaa urallaan pitkään tutkinut Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta.

”Maailma herää kusetukselle. Valtamedia ei vaan näytä sitä, mitä on tapahtunut jo monta kuukautta.”

Monien asiantuntijoiden mukaan pandemia-aika on ollut monessakin mielessä erityisen otollinen salaliittoteorioiden suosion nousulle. Fyysisen läheisyyden ja vuorovaikutuksen puute on ajanut ihmisiä verkkoon etsimään sosiaalista kanssakäymistä. Verkkoyhteisöt tarjoavat yksilölle kaivatun vuorovaikutusympäristön ja täyttävät perustavanlaatuisen tarpeen tulla nähdyksi.

Kuplautuminen on ollut siis mitä helpointa. Salaliittoteorioihin uskovien yhteisöille tyypillistä on, että yhteisön ympärille rakennetaan kuvaa erityisyydestä. Omaa ryhmää korostetaan suhteessa muihin, kuten valheelliseen eliittiin ja virallisia totuuksia uskoviin lampaisiin. Sitä mukaa, kun yhteisön julkaisuja moderoidaan pois esimerkiksi sosiaalisen median kanavilta, vahvistuu yhteisön jäsenten tunne omasta erityistiedosta, jota julkituonti yritetään estää.


Koronan aikana uutisoitu tieto on ollut nopeasti muuttuvaa ja vaillinaista.
”Pandemia-aika tarjoaa otollisen tilaisuuden teorioille. Mielikuvitus ja vaihtoehtoisten selitysten hakeminen täydentävät sitä, mitä ei varmasti tiedetä”, kertoo salaliittoteorioita, maailmanloppunarratiiveja sekä posthumanista filosofiaa tutkiva Toni Saarinen Helsingin yliopistosta. Alkaa kierre, jossa esimerkiksi lehdistöstä tuleva tieto vain vahvistaa yhteisön omaa poikkeavaa maailmankuvaa. Kun
salaliittoteoriaan uskovaa kutsutaan vainoharhaiseksi, saattaa hän kokea sen valtaapitävien manipulointiyrityksenä.

QAnon-teorian vahvuus on sen kokonaisvaltaisuus. Faktantarkistus on turhaa, koska mikään ei ole enää totta.
”Myös tiede ja media tavallaan muokkaavat ja voimistavat salaliittokulttuuria taistellessaan sitä vastaan”, Saarinen sanoo.

”Katso tämä *:n julkaisema video. Tämä voi järkyttää niitä, jotka eivät ihan tiedä, mitä kulisseissa tapahtuu. Tässä sanotaan asiat aika suoraan, ja voi olla raskasta ymmärtää se valheiden määrä, mitä valtamedia meille suoltaa.”

Salaliittoteorioihin uskovat ovat yleensä aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Toiset myös mainostavat esimerkiksi samalla palveluitaan, kuten hyvinvointivalmennusta. Monen toimeentulo on kärsinyt pandemian aikana ja sosiaalisten median kanavista on tullut tärkeä tulonlähde. Osa heistä myös nostaa itsensä eräänlaisen tietäjän tasolle, jonka ympärille rakentuu fanikuntaa. Tämä näkyy etenkin henkisen hyvinvoinnin ja vaihtoehtolääketieteen piireissä. Capitol-kukkulan QAnon-shamaani turkishattuineen edustaa todennäköisesti tätä haaraa.


”Julkaisuja tuottamalla salaliittoteoreetikko voi nostaa omaa statustaan samanhenkisten yhteisössä. Hän saa seuraajia, ehkä toimeentuloa. Monilla voi olla myös poliittisia päämääriä myös, kuten eteneminen kunnallisvaltuustoon,” sanoo Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta.

Onneksi salaliittoteorioiden leviäminen ei ole täysin vailla vastustusta. Syksyllä 2020 joogapiireissä alettiin kerätä Joogit QAnonia vastaan -nimistä adressia, joka syntyi joogaopettaja Mia Jokinivan blogipostauksen pohjalta.

Tekstissä Jokiniva esitti huolensa QAnon-teorioiden yleistymiseen joogan harjoittajien joukossa. Yksi adressin allekirjoittaneista on Turussa Oasis-joogastudion omistava Hanna Manninen. Manninen kertoo saaneensa pitkälti vain kiitosta ulostulostaan.
”Uskon, että moni jooga- ja hyvinvointimaailmassa on kannattanut ainakin joitain QAnonin viljelemiä ajatuksia jo ennenkin, mutta korona on tuonut nuo ajatukset päivänvaloon. En kuitenkaan usko, että kaikki QAnonin retoriikkaa viljelevät henkilöt yrittävät mitään käännytystyötä tehdä. Moni on ehkä sekaantunut koko soppaan ihan ymmärtämättömyyttään”, Manninen toteaa.


Helsingin yliopiston Katja Valaskivi vetoaa paitsi salaliittoteorioiden ja äärioikeistolaisen ajattelun leviämisen ehkäisyssä journalistisen median yhteiskuntavastuuseen, mutta myös sosiaalisiin medioihin. Esimerkiksi sosiaalisessa medioissa ponnahtaneet huomautusikkunat liittyen Yhdysvaltojen presidentinvaalien uutisointiin ovat vain minimaalisia toimenpiteitä, joita alustat tekevät pitkälti poliittisesta paineesta.


Vasta Capitol-kukkulan tapahtumien jälkeen sosiaalisen median alustat heräsivät. Kannattajiaan lietsoneen Donald Trumpin tilit suljettiin dominoefektin omaisesti kaikista palveluista. On silti epäselvää, muuttuiko alustojen suhtautuminen salaliittomateriaaliin ja valeuutisiin laajemmin.


Valaskivi on sitä mieltä, että sosiaalisen median alustat pitäisi yhtä lailla mieltää mediaksi.
”Algoritmit ohjaavat hyvin voimakkaasti sisältöä, joka käyttäjälle tulee näkyviin. Käyttäjänä ei edes tiedä, miten ne toimivat. Et tiedä, mikä sisältö on mitäkin, kuka sen on tuottanut, ja millä tarkoitusperällä.” Valeuutisten, disinformaation täyttämänä totuuden jälkeisenä aikana tätä ilmiötä on luonnehdittu nimellä content confusion. Tietoa ja syy-seuraussuhteita yhdistellään seikkaperäisesti, ja disinformaatio voi ehtiä saada paljon klikkauksia, ennen kuin siltä katkaistaan siivet.


”Toki firmat eivät halua mediavastuuta, ja kuvailevat sosiaalisia medioitaan vain alustoiksi. Mutta kyllä heidän kuuluisi ottaa vastuu sisällöstään siinä missä mediatalojen. Se, miten tämä käytännössä toteutuisi, on tietysti haasteellista lähteä tekemään”, Valaskivi toteaa.
Ratkaisu tuskin tapahtuu silmänräpäyksessä. Sitä ennen on syytä muistaa, että maailma on hirvittävän monimutkainen paikka, jossa ihmistä ohjaa yhteenkuuluvuus. Siksi hörhöksi leimaaminen ei auta, sillä se eriyttää ihmisen yhteiskunnasta entisestään.

”Vaikka mä itse seison kaiken takana, mitä mä jaan,
ni on tää johtanut kans siihen, että oon saannut aika paljon paskaa niskaan, myös lähipiiristä. Onneks
koko ajan ihmiset alkaa olemaan valveutuneempia
ja ottaa ite selvää asioista, ja pitää muistaa, et ainahan meillä on toisemme.”

Juttua varten on haastateltu Katja Valaskiveä, Niko Pyrhöstä sekä Toni Saarista Helsingin yliopistosta sekä joogaopettaja Hanna Mannista Oasis- joogastudiosta. Lainatut otteet ovat Ilta-Sanomien ja Iltalehden uutisten Facebook- kommentteja, sekä kommentteja Facebook-ryhmistä Korona- ja rokotuskriittiset ja Trumpin kannattajat.