Miten kesä meni, millä mielellä syksyyn? Tunnustelimme tunnelmia torisitseillä
Missä fiiliksissä kesä meni? Ovatko työttömyys ja leikkaukset näkyneet lomilta palailevien opiskelijoiden arjessa? Miltä tuntuu sitsata kaupungin keskeisimmällä paikalla? Kävimme torilla tunnustelemassa alkavan syksyn tunnelmia.
Teksti: Vimmu Heino
Kuvat: Vilma Mehtonen
Keskustorin kupeessa on elokuisena iltapäivänä juhlan tunnelmaa. Torisitsit ovat alkamassa noin puolen tunnin päästä.
Torin laidoilla parveilee jo opiskelijoita odottamassa pääsyä sitsipöytiin, jotka seisovat komeasti rivissä miltei koko torin pituudelta. Tapahtuman järjestäjäporukasta Hiski Hämäläinen (Tampereen ylioppilaskunta Trey) ja Elina Pärssinen (Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamko) ovat pirteänä odottamassa tapahtuman alkua. Molemmat ovat palanneet juuri itsekin kesälomilta. Tapahtuman suunnittelu alkoi jo alkuvuodesta, ja yhteistyö Treyn ja Tamkon välillä on sujunut mukavasti.
“Palattiin lomilta tämän viikon alussa, mutta laitettiin aika hyvin mallilleen kaikki jo kesäkuussa. Tälle viikolle ei hirveästi hommaa jäänyt enää”, Hämäläinen kertoo tapahtumajärjestelyistä.
Torisitsit järjestetään toista kertaa. Hämäläinen ja Pärssinen arvioivat tapahtuman olevan Tamkon ja Treyn yhteistapahtumista suurin. Keskustori on tapahtumapaikkana keskeisin mahdollinen ja molemmat pitävät näkyvyyttä opiskelijoille tärkeänä. Lisäksi merkitystä tapahtumalle luo yhteisöllisyys.
“On hienoa saada kaikki yhteen paikkaan viettämään aikaa, kun on näin poikkitieteellinen tapahtuma. Samalla erilaiset sitsikulttuurit yhdistyvät”, Pärssinen kommentoi.
Opiskelijayhteisö Tampereella tosiaan on suuri, ja siihen mahtuu runsaasti erilaisia elämäntilanteita. Millä mielin opiskelijat palaavat syksyksi opintoihin etenkin nyt, kun paljon puhutut opiskelijoihin kohdistuneet leikkaukset ja työttömyys ovat vaikuttaneet monen arkeen ja tulevaisuudensuunnitelmiin?
Lähdemme tiedustelemaan asiaa sitsikansalta.
Ulos sitsaamaan
Matematiikan opettajiksi opiskelevat Jooa Tikkanen ja Joonatan Sydänmetsä jonottelevat tapahtumaan hiukan ennen sen alkua. Kummankin kesä on mennyt mukavasti töitä tehden. Opintoihin on mukava palata, joskin Tikkanen joutuu luopumaan fuksistatuksestaan aloittaessaan toisen opintovuoden. Kaksikko arvioi omalla alallaan riittävän töitä yleisestä työttömyystilanteesta huolimatta.
”Siinä mielessä hyvä tilanne, ettei matikkaa kovin moni halua opiskella”, Sydänmetsä sanoo, ja Tikkanen yhtyy kommenttiin:
”Vaikka koulutuksesta leikataan, niin opettajia kuitenkin aina tarvitaan ja matematiikka alana ei ole se kaikista kilpailluin.”
Tikkanen ja Sydänmetsä ovat molemmat osallistuneet torisitseille jo viime vuonna. Ulkoilman tunnelma viehättää erityisesti Sydänmetsää.
”Tää on kyllä ihan mahtava tapahtuma. Itse tykkään päästä sitsaamaan ulkona, ei tarvitse olla jossain hikisessä salissa.”
Keskustori alkaa täyttyä ja haastateltavat löytävät istumapaikkansa Luupin pöydästä. Pian seuraan löytää myös joukko opiskelukavereita.
Paluu opintojen pariin
Muutaman pöydän päässä istuvat rakennustekniikkaa opiskeleva Riina Hartikainen ja konetekniikan opiskelija Veeti Hirvonen. Myös heillä kesä on mennyt mukavasti ja mieleisiä oman alan töitäkin on molemmille löytynyt. Kumpikin on opintojensa loppusuoralla.
Hartikaiselle kesätyö oli positiivinen kokemus, mutta opintojen pariin on vielä kiva palata.
“Kiva kun koulu alkaa ja on hieman rennompi arki vielä yhden vuoden, mutta toisaalta huolettaa tulevaisuus, että mitä sitten tapahtuu.”
Tukileikkauksista käytyä runsasta keskustelua Hartikainen on seurannut somesta. Hartikainen ja Hirvonen asuvat yhdessä, minkä he kokevat eduksi.
“Meillä on hyvä tilanne, kun asutaan yhdessä, niin leikkaukset eivät ole osuneet niin pahasti”, Hartikainen kertoo.
Myös Hirvonen starttaa viimeisen opintovuotensa hyvissä tunnelmissa.
“Odotan taas opintojen alkua, etenkin kun pääsee näkemään kavereita taas aktiivisemmin.”
Fiilis on toisaalta myös haikea, kun opinnot loppuvat.
“Jännittää myös opintojen jälkeinen aika. Työpaikat omalla alalla on tosi kiven alla ja monet opiskelijakaveritkaan eivät ole saaneet oman alan työtä. Se mietityttää, mutta olo on ihan toiveikas”, Hirvonen sanoo.
Hän kertoo myös tahtovansa jäädä Tampereelle opintojen jälkeen.
“Mielelläni jäisin tänne ja etsin töitä täältä. Aika hyvä työtarjous saisi olla, että muuttaisin työn perässä muualle.”
Molemmat nauttivat tapahtuman tunnelmasta ja ovat odottaneet sitsaamaan pääsyä.
“Laitettiin kännykkään hälytykset, että saatiin lisämyynnistä vielä liput ostettua. Kyllä tätä odotettiin taas koko vuosi”, Hirvonen summaa.
Valmistumispaine kuumottaa
Neljännen vuoden filosofian opiskelijat Niko Kallionalusta ja Alina Jokela istuvat esiintymislavan läheisyydessä ja odottelevat tapahtuman alkua. Kallionalusta kertoo pärjänneensä kesän ilman töitäkin, ja Jokela kertoo olleensa kuntoutusrahalla ja hoitaneensa sivutoimisesti eläimiä. Lisäksi Jokela ja Kallionalusta ovat tehneet yhdessä podcastia.
Kallionalusta on tällä hetkellä filosofian ainejärjestön Aatoksen puheenjohtaja, ja syksyllä on tiedossa ainakin filosofian opiskelijoiden kansallisen seminaarin järjestämistä.
Kesätöitä on Kallionalustan oman alan näkökulmasta ollut tarjolla kehnosti.
“Yksi tyyppi tulee mieleen, joka sai kesätöitä. Työpaikat vaikuttavat olevan aika kiven alla. Sitten paradoksaalisesti taas työllistymiseen on kova painostus Kelan uusien käytäntöjen myötä. Uhkaillaan toimeentulotuen leikkaamisella, mikä on aika kuumottava ajatus.”
Kallionalusta pohtii tiukentuneen toimeentulon ja nopean valmistumispaineen näkyvän myös koulutuksen laadun heikkenemisenä.
“Yliopistokin painostaa siihen suuntaan, että pitää valmistua mahdollisimman nopeasti.”
Jokela ja Kallionalusta fiilistelevät torin tunnelmaa ja kertovat opiskelijayhteisön olevan heille merkityksellinen asia.
“Filosofien piirit ovat hyvin pienet, mutta se on älyttömän lämmin yhteisö. Meillä on tiivis porukka ja pidetään yhtä”, Jokela kuvailee. Myös Kallionalusta kertoo löytäneensä opinnoista parhaat ystävänsä.
Molemmille sitsaaminen Keskustorilla on mielekäs kokemus.
“Keskustori on lähinnä ohikulkupaikka, mutta torisitsitapahtuma on siitä ihana, että tori täyttyy, kun yleensä tässä ei hirveästi ole mitään”, Jokela toteaa.
Kallionalustakaan ei juuri hengaile Keskustorilla, lukuun ottamatta sen laidalla sijaitsevaa Las Palmas -karaokebaaria.
Sitsikansa kerää huomiota
Tori alkaa olla täynnä ja sitsit alkavat seremoniamestarin sauvan kopautusten myötä. Sitsaajia kerrotaan olevan paikalla noin 900. Teekkarikuoro aloittaa kappaleella Helan går, ja ensimmäiset skoolaukset suoritetaan.
Pian myös kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja Tampereen yliopiston alumni Julia Sangervo (vihr.), käy puhumassa sitsikansalle. Tunnelma on leppoisa ja aurinko lämmittää puheensorinan täyttämää Keskustoria.
Tapahtuma herättää huomiota myös ohikulkijoissa, ja monet jäävät katselemaan ja kuvaamaan sitsaajia. Jugendtorin puoleiseen aitaan nojailevat myös Manu Onnela, 16 ja Kari Rissanen, 72, jotka tapasivat sattumalta ratikassa ja päättivät samalla pysäkillä jäätyään tulla katsomaan mitä torilla tapahtuu.
Onnela on juuri aloittanut lukion ja opiskelijaelämä hänellä on kenties vielä joskus edessä. Rissanen ei itse ole opiskellut korkeakoulussa, mutta opiskelijakulttuuri on kuitenkin tuttua.
“Asuin aikoinaan Mikontaloa vastapäätä ja siellä oli melkoista juhlaa”, Rissanen muistelee nauraen.
“Aikaisin keväällä alkoi aina laulu raikaamaan.”
