Uraa uurtava gradu tutkii transnaisten puheääntä – ”Suomalaista tutkimusta ei juuri ole, niin me olemme jollain tavalla pioneereja”

Teksti ja kuvat: Nikke Sillanpää

Katariina Rontu ja Jemina Holma kirjoittivat myös logopedian kandin transnaisten äänestä.

Pro gradu -tutkielman kirjoittaminen on useimmille opiskelijoille opintojen viimeinen rutistus. Transnaisten puheääntä tutkineille Jemina Holmalle ja Katariina Ronnulle logopedian gradu ajoittui kuitenkin neljänteen vuoteen, mikä on tavanomaista heidän opiskelualallansa.

Holma ja Rontu olivat aikaisemmin jo kirjoittaneet kandityön yhdessä. Siinäkin aiheena oli transnaisten puheääni. Yhdessä työskentely osoittautui heille sopivaksi, joten gradun tekoon oli helppo lähteä tutun ihmisen kanssa. Aihe oli ohjaajan ehdottama ja se kiinnosti molempia jo entuudestaan.

”Asiakasryhmien jako tehdään logopediassa usein aikuisiin ja lapsiin. Transihmiset ovat aikuisten asiakasryhmä, joka kiinnosti minua erityisesti”, kertoo Rontu.

”Transtaustaiset asiakkaat ovat aika lailla uusin ryhmä ja sellainen, josta ei ole paljon tietoa. Varsinkaan suomalaista tutkimusta ei ole juuri ollenkaan, niin me olemme jollain tavalla pioneereja, mikä on myös mielenkiintoista”, Holma jatkaa.

Tutkimuksessa käytettiin Taysin johtavan puheterapeutin Elina Kankareen keräämiä aineistoja, joissa kymmenen transnaisen puhenauhoitteita verrattiin toisiinsa kahden mittauspisteen välillä. Transnaiset arvioivat myös oman äänensä feminiinisyyttä itsearviointikyselyllä.

Puheäänen perustaajuus nousi mittauspisteiden välillä ja tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että transnaisen tavoitteet puheterapiassa täytyy asettaa yksilöllisesti. Tutkimuksessa käsiteltiin myös puheäänen formantteja ja äänenlaatua, mikä on harvinaista suomalaisissa tutkimuksissa.

Gradun kirjoittaminen hoitui parityöskentelynä hyvin ja tekijät jakoivat työskentelyn tasavertaisesti. Kirjoitustyötä tehtiin yhdessä ja tapaamisia oli aluksi kerran viikossa. Loppua kohden kiire kasvoi ja tapaamisia oli viikoittain kolme kertaa.

”Meillä oli deadline, että halusimme palauttaa gradun ennen juhannusta. Siihen päästiinkin, mutta piti vähän kiristää tahtia loppukeväästä ja alkukesästä”, Holma mainitsee.

Valmiin työn laatu osoittautui logopedian opiskelijoille myös tärkeäksi. Eräs laulunopettaja kertoi käyttäneensä heidän kandinsa tietoja transtaustaisen asiakkaan kanssa. Tämä osoitti, että kandista ja gradusta voi olla hyötyä myös käytännön työelämässä.

”Se oli sellainen oivallus, että kyllä sen tutkimuksen haluaa tehdä ihan kunnolla. Vaikka olemme nyt ensimmäistä kertaa käyttämässä tällaisia tutkimusmenetelmiä, ja tämä on harjoittelua meille, niin silti siitä voi olla ihmisille hyötyä työelämässä”, Holma kertoo.

GRADU

OTSIKKO: Transnaisten puheäänen piirteet ja äänen itsearvioitu feminiinisyys.
MITTA: 57 sivua.
ALA: Logopedia.
KAUAN KESTI? Yhdeksän kuukautta, aktiivista työskentelyä kuusi kuukautta.
JÄIKÖ TRAUMOJA? ”Lopussa ärsytti, kun työ poistettiin vielä Treposta viimeisiä muutoksia varten. Ehdimme jo juhlia valmista työtä Telakalla ensimmäisen palautuksen jälkeen.”