Vaalipaneelin tunnussana oli ”järjestölähtöisyys” – automaatiojäsenyys ja naudanliha jakoivat mielipiteitä

Edaripaneelissa vaaliliittojen teemat osoittautuivat pitkälti samansuuntaisiksi. Keskustalaiset ajaisivat sinkkujen asiaa, hallintotieteilijät haluavat ohjaavia dokumentteja.

Teksti: Toimitus

Vaalipaneelissa ehdokkaat vastailivat lapuilla juontajien esittämiin kysymyksiin. Kuvanottohetkellä panelistit vastasivat kysymykseen siitä, pitäisikö yliopistoon tuoda lukukausimaksut. Kuvakaappaus Youtube-lähetyksestä.

Tampereen ylioppilaskunta TREYn edustajistovaalien vaalipaneeli järjestettiin maanantaina. Paneeli toteutettiin koronatilanteen vuoksi live-lähetyksenä Youtubessa.  

Vaalipaneelissa vaaliliittojen edustajat pääsivät kertomaan liittonsa keskeisimpiä vaaliteemoja sekä vastaamaan kysymyksiin yliopiston yhteisöllisyydestä ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämisestä. 

Pääteemoina yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja järjestöt   

Vaikka painotukset hieman vaihtelivat, lähes poikkeuksetta kaikki vaaliliittojen edustajat korostivat puheenvuoroissaan yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta.

”Meidän mielestä on hirveän tärkeää, että ylioppilaskunta on sellainen yhteisö, johon jokainen voi ja haluaa kuulua. Eli kaikki otetaan mukaan ja sen lisäksi kaikkien asioita ajetaan yhdenvertaisesti eteenpäin”, painotti Laura Karintaus vaaliliitto Rattoisasta. 

“Meille tärkeitä arvoja ovat yhdenvertaisuus, ekologisuus, sivistyksen itseisarvo ja se, että me olemme ylioppilaskunta, joka puolustaa opiskelijoiden oikeuksia ja asemaa, mutta myös ottaa kantaa erilaisiin asioihin, kuten ilmastonmuutokseen”, sanoi Vihreän listan Brigita Krasniqi. 

”Tietoteekkareiden vaaliliitto on tietysti vahvasti sidoksissa Tampereen Tietoteekkarikiltaan, joten totta kai me haluamme ajaa mahdollisimman hyvää järjestöjen asemaa ylioppilaskunnassa. Vähän laajemmalla skoopilla meidän tärkein arvomme on yhteisöllisyys, eli haluamme tehdä kaikkien kanssa yhdessä sitä Suomen parasta ylioppilaskuntaa”, sanoi Tietoteekkareiden Veli-Matti Korpelainen

Osa liittojen edustajista näki ylioppilaskunnan yhteisöllisyyden ytimessä nimenomaan järjestöt ja kerhot. Tieteenalojen rajat ylittävää opiskelijakulttuuria pidettiin arvossa, mutta toisaalta eri järjestöjen omaleimaista kulttuuria haluttiin vaalia. Osalle liitoista järjestöjen tukeminen on tärkein ylioppilaskunnan toiminto ja avain kohti yhtenäisempää ylioppilaskuntaa.

”Haluamme rikkoa rajoja tiedekuntien, tieteenalojen ja kampusten väliltä. Kaikista tärkeintä meille on nimenomaan harrastekerhojen tukeminen, koska näissä on ihmisiä, jotka tulevat eri tieteenhaaroista ja ovat valmiiksi kiinnostuneita samoista asioista”, sanoi Bosa Beer Partyn Juho Mäkinen. 

”Me näemme, että ensisijaisesti opiskelijakulttuurin puolella meidän pitää tukea järjestöjä, jotta ne voivat järjestää poikkitieteellistä opiskelijakulttuuria”, totesi Vapaaboomarien Nelly Kivinen. 

”Yhteisöllisyys on tärkeää, ja se, että ylioppilaskunnassa on matala kynnys toimia ja kaikki ovat yhdenvertaisia. Yritetään myös rikkoa kampusten välisiä rajoja ja luoda yhteisöllistä kulttuuria kuitenkin säilyttäen järjestöjen omat alakohtaiset kulttuurit”, sanoi Hilla Mäkinen Brothers and sisters of Alpha Chemistry –vaaliliitosta. 

”Ajamme ylioppilaskuntaa, johon kaikki haluavat kuulua, ja meidän mielestämme toimintaa kannattaisi tukea hyvin pitkälti järjestölähtöisesti. Haluamme myös avointa keskustelua päätöksentekoon. Esimerkiksi haluamme kaikki rohkeasti mukaan tekemään päivitettäväksi tulossa olevaa linjapaperia”, kertoi Iiro Parhankangas Kahden Tähden Teekkareista. 

”Meille on tosi tärkeää, että ylioppilaskunnan toiminta on järjestölähtöistä, koska järjestöt ovat tehokkaampia yksiköitä vaikuttamaan yksittäisen opiskelijan elämään”, sanoi Paavo Keski-Orvola Luuppi-puolueesta.  

Yhdenvertaisuuden toteutumisessa nähtiin ongelmia erityisesti tilojen kohdalla.  

“Haluaisimme myös, että yliopisto harjoittaisi opiskelijalähtöisempää tilapolitiikkaa. Esimerkiksi keskustakampuksella on Hervantaan verrattuna huonosti opiskelutiloja”, sanoi Luuppi-puolueen Keski-Orvola.  

“Meille on tärkeää opiskelijoiden laadukas edunvalvonta ja hyvät tilat ainejärjestöille ja harrastekerhoille”, kertoi Pro Kasvatustieteilijöiden Heidi Riikonen. 

Opiskelijoiden hyvinvointi puhutti 

Vaaliliittojen tärkeimpiin teemoihin kuuluu myös opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen, ja paneelissa nostettiin useaan kertaan esiin YTHS:n mielenterveyspalvelut.  

“Tällä hetkellä psykologille on helposti yli puolen vuoden jono, vaikka on ihan oletettavaa, että masennus ja henkiset ongelmat eivät odota puolta vuotta”, linjasi Markus Halla-aho Kokoomus-Oikeisto-opiskelijoista, joille mielenterveyspalveluiden parantaminen on yksi kolmesta vaaliteemasta. 

“Palvelut pitää saada kuntoon, siellä on liian pitkät jonot”, komppasi Oliver Pietilä Keskeisistä. 

“Me Vivassa ajamme myös opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyden asioiden kehittämistä yhä eteenpäin”, totesi Vivan Miska Puputti omalla vuorollaan. 

Hieman yllättäen myös koronapandemian johdosta hurjasti yleistynyt etäopiskelu oli noussut vaaliteemaksi. Osa liitoista toivoi etäopiskelumahdollisuuksille jatkoa. 

“Etäopiskelumahdollisuus pitäisi olla olemassa myös muina aikoina, jolloin opetukseen mahdollisesti voi osallistua kotiseudulta”, totesi Keskeisten Pietilä. 

“Nyt pandemian myötä on otettu monipuolisempia opetusmenetelmiä käyttöön, ja haluamme, että tämä jatkuu. Se tukee sitä, että opiskelu ei katso ihmisen elämäntilannetta.”, sanoi Hallintotieteiden liiton Hallin Artturi Lindeman. 

“Toivomme mahdollisimman joustavia opiskelumenetelmiä, eli laadukasta opetusta tulee saada myös etänä silloin kun se on mahdollista”, totesi Kokoomus-Oikeisto-opiskelijoiden Halla-aho. 

Perinteisiin teemoihin kuuluva opiskelijoiden taloudellinen asema nousi esiin kahdelta kantilta. 

“Opiskelijoilla pitää olla myös hyvä toimeentulo ja me ajamme perustuloa. Myöskään asumisesta ei pidä rokottaa opiskelijaa, jos asuu esimerkiksi toisen ihmisen kanssa yhdessä”, totesi Vivan Puputti. 

”Kolmas vaaliteemamme on opintotuen tulorajojen nostaminen. Monella vanhemmalla opiskelijalla on se ongelma, että tulorajat tulevat nopeasti vastaan, ja monet yhtiöt taas vaativat, että töissä ollaan vähintään 15 tuntia viikossa töissä. Eli tulorajoja ylös 50 prosenttia”, sanoi Halla-aho Kokoomus-Oikeisto-opiskelijoista. 

Uniikeista vaaliteemoista esiin nousivat muun muassa halut hyödyntää oman alan osaamista edustajistossa.  

“Koska opiskelemme hallintoa, meitä kiinnostaa hyvä hallinto ja meillä on osaamista osaltamme siihen, että tämän nuoren ylioppilaskunnan toimintaa pystytään viemään ohjaavilla dokumenteilla eteenpäin”, totesi Hallin Lindeman. 

“Toki kauppatieteilijöitä kiinnostaa myös järkevä ja vastuullinen taloudenpito, eli täytyy pitää huoli siitä, että köyhät opiskelijat eivät joudu liian paljoa jäsenmaksua maksamaan, mutta palvelut saadaan järjestettyä”, totesi puolestaan Vapaaboomareiden Nelly Kivinen. 

Yksittäisistä teemoista ehkä kiinnostavin oli Keskeisten Pietilän esiin nostama tasa-arvokysymys. 

”Sinkkujen asioita pitää ajaa enemmän. Se on tärkeä osa hyvinvointia ja joillekin iso kuluerä”, Pietilä sanoi. 

Erimielisyyttä naudanlihasta 

Paneelin lopussa ehdokkaille esitettiin väittämiä, joihin he ilmaisivat värillisillä lapuilla, ovatko samaa vai eri mieltä. Myös tyhjää sai äänestää. 

Väittämistä etenkin ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys jakoi mielipiteitä. Moni edustaja vastasi tyhjän. Keskeisten edustaja Oliver Pietilä ja Kokoomus-Oikeisto-opiskelijoiden Markus Halla-aho olivat automaatiojäsenyyttä vastaan. 

Ylioppilaskunnan kannanotoista opiskelun ulkopuolisiin asioihin oltiin jokseenkin eri mieltä. Opiskelujen ulkopuolisia kannanottoja vastustivat Kokoomus-Oikeisto-opiskelijoiden Markus Halla-aho ja Tietoteekkareiden Veli-Matti Korpelainen. 

Kysymys siitä, pitäisikö ylioppilaskunnan omistamissa Juveneksen ravintoloissa lopettaa naudanlihan tarjoilu, oli useimmille vaikea. Tarjoilun lopettamista vastustivat Keskeiset, Kokoomus-Oikeisto-Opiskelijat ja Tietoteekkarit. Väittämää suoraan kannatti Vihreän listan Brigita Krasniqi, loput edustajat olivat väitteestä epävarmoja. 

Yhtä mieltä edustajat olivat ainakin lukukausimaksuista, joita vastustivat lähes kaikki. Joukkoon mahtui muutama tyhjä ääni, mutta yksikään liittojen edustaja ei suoraan kannattanut maksuja. 

Yksi kysymys liittyi ylioppilaslehti Visiiriin. Lehteä pitivät tarpeellisena kaikki edustajat, joskin Tietoteekkareiden Veli-Matti Korpelainen vastasi väittämään nostamalla ilmaan kaikki kolme vastauslappuaan. 

Päivitetty 27.10. 9.06: Korjattu nimien oikeinkirjoitusta.