Vitosen vastauksia – Saako tekoälyä hyödyntää akateemisessa työssä?

Tekoäly on edennyt pisteeseen, jossa se osaa olla avuksi opinnoissa ja tutkimuksessa.

Teksti: Miira Parhiala

Kuvitus: Carla Ladau

Tampereen yliopisto julkaisi tammikuun lopussa ohjeistuksen tekoälysovellusten käytöstä tutkimuksessa, opetuksessa ja opiskelussa. 

Yliopiston suhtautuminen tekoälypohjaisten sovellusten ja kielimallien käyttöön on myönteinen. Ohjelmien käyttö on lähtökohtaisesti sallittua, sillä kielimallit nähdään työkaluina, joita opiskelijat tulevat käyttämään myös työelämään siirtyessään. Tekoälyn käytön kieltäminen ei myöskään olisi käytännöllistä, koska käytön valvominen nähdään hankalana.  

Onko yliopiston myönteisessä suhtautumisessa siis pohjimmiltaan kyse siitä, ettei tekoälyn käyttöä opinnoissa voida valvoa? 

“Ei niinkään”, johtamisen ja talouden tiedekunnan koulutusvaradekaani Marko Seppänen toteaa. 

“Yhteinen näkemys on, että tekoäly on tulevaisuutta. Olisi hyvä, että kaikki voisivat pikkuhiljaa ottaa huomioon, että tällaisia työkaluja tulee niin opetuksen, tutkimuksen kuin opiskelijoidenkin käyttöön.”

Valvontakysymys liittyy siihen, että eri tiedekunnissa on itsenäisiä valvomattomia suorituksia, joissa on mahdollista hyödyntää tekoälyä. Jos opettaja katsoo, että hänen arviointinsa kannalta on tärkeää kontrolloida suoritusta, voi suoritusmuoto olla järkevää siirtää valvottuun tilaan. 

Kuulostaa siltä, että perinteinen tenttiminen olisi tekemässä paluuta. Juuri, kun sitä ehti korona-aikana tottua Moodle-tenttien ja esseesuoritusten viidakkoon. 

“Veikkaan, että näin saattaa lyhyellä aikavälillä käydä”, Seppänen pohtii. Hän korostaa tämän olevan vain henkilökohtainen näkemys. 

“Pedagogisessa mielessä olemme löytäneet perinteistä tenttimuotoa fiksumpia tapoja mitata osaamisen näyttämistä. Siksi pedagogisesti tämä olisi askel taaksepäin, jos laajassa mitassa mennään tuohon suuntaan.” 

Seppänen kuitenkin arvelee, että pidemmällä aikavälillä tullaan löytämään lisää keinoja osaamisen osoittamiseen. Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja ohjelmien kanssa on jatkossa vain opittava elämään. 

Pohdin oppimispäiväkirjassani, löytäisikö tekoäly konflikteista joitain sellaisia yhteyksiä, joita me emme luennolla havainneet. 

Käytännössä kuka tahansa voi siis kirjoittaa esimerkiksi esseen tekoälyavusteisesti. Tampereen yliopiston opiskelun eettisiin ohjeisiin on kuitenkin lisätty, että tekoälyn tuottaman tekstin tai ratkaisun esittäminen sellaisenaan opiskelijan omana on opintovilppiä. 

Yliopisto haluaa painottaa, että opiskelijan on ilmoitettava, mikäli hän käyttää tekoälyä apuna suorituksessaan. Se käy järkeen. Tekoälyn luoma sisältö ei ole kenenkään tuottamaa, eikä kukaan voi ottaa siitä tieteellistä vastuuta. Lisäksi olisi epäeettistä väittää tekoälyn tuottamaa sisältöä omakseen. 

Kirjoitan kansainvälisen politiikan opintoihini oppimispäiväkirjaa, jossa päätän käyttää apuna Chat GPT -tekoälysovellusta. Teen suorituksen Maailman kriisit: ihminen ja poikkeukselliset olosuhteet -opintokokonaisuuteen. 

Olen analysoinut tehtävässä Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan ja talvisodan yhtäläisyyksiä. Yhteyksiä löytyy niin historiallisten, maantieteellisten kuin humanitaaristenkin yhteyksien kautta. Lisäksi sotilaallisen voiman epäsuhta yhdistää molempia sotia. Olen käyttänyt työssäni apuna luennolla käydyn keskustelun muistiinpanoja. Keskusteluun osallistui kuusi politiikan tutkimuksen opiskelijaa. 

Pohdin oppimispäiväkirjassani, löytäisikö tekoäly konflikteista joitain sellaisia yhteyksiä, joita me emme luennolla havainneet. 

Chat GPT:n havainnot sotien yhtäläisyyksistä ovat lähes identtisiä ryhmämme tekemien havaintojen kanssa. Kirjaan yhtäläisyydet kurssityöhöni ja analysoin havaitsemiani poikkeamia. 

“Hämmästyttävää tässä on se, että tekoäly kykenee analysoimaan politiikan tutkimukseen liittyviä kysymyksiä yllättävän monitasoisesti ja tekemään samanlaisia havaintoja, joita me teimme yhdessä useamman ihmisen ryhmässä. Tosin tietynlaista isänmaallisuuden hengen yhtäläisyyttä tekoäly ei konflikteista osannut löytää”, kirjoitan. 

Oppimispäiväkirjan loppupäätelmiin sopisivat hyvin suureelliset ja viisaat sanat konfliktienratkaisusta. Koska olen vain pieni ihminen näiden suurien kysymysten ääressä, pyydän tekoälyä kertomaan, kuinka konfliktit tulisi ratkaista. Tiivistettynä tekoäly neuvoo edistämään dialogia, kunnioittamaan ihmisoikeuksia, kehittämään rauhanomaisia ratkaisuja, levittämään koulutusta ja tietoa, pyrkimään yhteistyöhön ja tukemaan kansainvälistä yhteistyötä.  

Syvempi analyysi puuttuu – ehkä maailma näyttäisi toiselta, jos tekoälyn vastaus olisi viisaampi. 

Mitä kurssin vastaava opettaja tuumaa tekoälykokeilustani? Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmavastaava ja kansainvälisen politiikan yliopisto-opettaja Tapio Juntunen tarkastaa kurssityöni. 

“Chat GPT:n hyödyntäminen eräänlaisena luennoilla esiin tulleiden johtopäätösten ja ilmiöiden ”peilinä” tuo oppimispäiväkirjaan mielenkiintoisen lisäsävyn. Chat GPT:n tuottamia vastauksia arvioidaan tehtävässä kriittisesti, minkä lisäksi tekoälysovelluksen hyödyntämistä koskevat kohdat on eritelty tekstissä selkeästi omasta pohdinnasta ja varsinaisten luentojen sisällöistä. Näin pitääkin toimia, samoin kuin tehdään silloin, kun omia tulkintoja erotellaan selkeästi esimerkiksi luennoitsijoiden esiin nostamista näkemyksistä”, Juntunen kommentoi työtäni.  

Saan arvosanaksi vitosen. En tiedä, vaikuttaako tekoälykokeiluni arvosanaan korottavasti, mutta haittaakaan siitä ei tuntuisi olevan. 

On todennäköistä, että tulevaisuudessa tekoälyn käyttöä voidaan valvoa tarkemmin. Esimerkiksi OpenAI on julkaissut ohjelman, jota koulutetaan erottamaan tekoälyn ja ihmisen tuottama sisältö toisistaan.  

Ohjeistus tekoälyn suhteen voi tarkentua tiedekuntakohtaisesti kevään aikana, kun tiedekunnat käyvät sisäistä keskustelua tekoälyn vaikutuksista ja mahdollisuuksista tutkimuksessa ja opetuksessa. 

“Esimerkiksi ohjelmointitehtävissä tällaiset järjestelmät ovat erittäin hyviä siinä suhteessa, että niillä voi saada täyden pisteen vastauksia. Samalla täytyy käydä keskustelua siitä, mitä se tarkoittaa esimerkiksi ohjelmoinnin opettamiselle”, koulutusvaradekaani Marko Seppänen toteaa. 

Tekoälyn vaikutuksia seurataan yliopistolla alakohtaisesti koordinaatioryhmässä, johon kuuluvat kaikkien tiedekuntien koulutusvaradekaanit ja opintopäälliköt. Seppäsen mukaan tekoälyn käyttöä seurataan ja asiasta keskustellaan aktiivisesti tiedekunnittain. 

Tampereen yliopiston ohjeistusta tekoälysovellusten käytöstä päivitetään kevään 2023 aikana.