Mitä vittua?! Miksi keskustakampuksen sisätiloista ei ole karttaa? 

Teksti ja kuvat: Juuso Pikkarainen

Kuvitus: Joel Peltonen

Tentti alkaa kymmenen minuutin päästä. Ryntäät sisään Päätaloon ja tajuat, että et ole ikinä käynytkään luokassa E350. Mitä vittua?! Miksi mistään ei löydy karttaa, joka kertoisi missä mikäkin huone on? 

Miksi keskustakampuksen sisätiloista ei ole karttaa, Tampereen yliopiston toimitilajohtaja Pertti Iso-Mustajärvi? 

Totta, kampusten sisätiloissa ei ole tällä hetkellä suojelupiirustusten lisäksi muita fyysisiä karttoja. Päätalon infon vieressä olevassa vitriinissä on ollut aikoinaan kartta Päätalosta, mutta siihen sijoitettiin yliopiston uusi logo yliopistojen yhdistymisen aikoihin. Sähköiset kartat ovat tähän yksi mahdollinen ratkaisu. Rakennusten ulkopuolella sen sijaan on karttoja, joista näkyy rakennukset ja muun muassa niiden sisäänkäynnit. Näiden karttojen tarkoituksena on helpottaa liikennöintiä kampuksella. 

Hervannan kampuksella on holhoavuudessaan täysin yliampuvat, yksittäisten metrien tarkkuudella reittiohjeita jakelevat kartat sisätiloista. Miksi keskustakampuslaisia näin sorsitaan? 

Emme me ketään sorsi. Kyseessä on pilotti, jonka kohteeksi valittiin Hervannan kampus. 

Kuulimme huhua, että yliopiston johdon suhtautuminen tällaiseen karttaan on tiivistettävissä Lea Lavenin sanoihin “Ei oo, ei tuu”. Tämä ei siis pidä paikkaansa? 

Ei, päinvastoin, yliopiston johto on kovasti sitä mieltä, että kampusten ja tilojen digitalisaatiota tulee edistää. Kuten sanoin, hanketta pilotoidaan nyt Hervannassa, ja jos se osoittautuu toimivaksi, tulee vastaavanlaisia karttoja myös muille kampuksille. 

Pilotin kohteeksi valikoitui kuitenkin Hervanta. Onko niin, että teekkari löytää luennolle tiedolla, mutta humanisti kuulopuheilla, intuitiolla ja kutsumuksella? 

Kuten vastasin toisin sanoin äsken, olemme kaikki tasa-arvoisia. Joku pilotti tehdään ensimmäisenä jollain kampuksella, ja joku toinen toisella kampuksella. 

Miltä tuntuu antaa haastattelu jokaista Visiirin numeroa varten? 

En koe sitä millään tavalla ikävänä asiana, että joudun – tai paremminkin pääsen – kommentoimaan teille asioita. Ja totta kai minun myös kuuluu vastata omaan toimialueeseeni liittyviin kysymyksiin.