Aiot lahjoa ja uhkailla opiskelijaedustajia toimielimiin, Treyn kopoasiantuntija Onni Härkönen 

Visiirin Viisi väitettä -palstalla ajankohtainen henkilö vastaa viiteen väitteeseen.

Teksti ja kuvat: Maria Muilu

Onni Härkönen on valittu Treyn koulutuspolitiikan asiantuntijaksi. Asiantuntijan päävastuualueelle kuuluu paikallinen koulutuspolitiikka. 

Aiemmin Härkönen on työskennellyt Suomen opiskelija-allianssi Oskun edunvalvonnan asiantuntijana. Hän on toiminut Treyssä aiemmin varapuheenjohtajana, edustajiston puheenjohtajana ja edaattorina. Koulutukseltaan Härkönen on yhteiskuntatieteiden kandidaatti yhteiskuntatutkimuksesta. 

1. Sinua jännitti aloittaa töissä, koska toinenkin kopoasiantuntija vaihtui juuri. Hyppäsit liikkuvaan junaan. 

Jännitti, joo… Mutta tunnen kuitenkin Villen [Jäppinen, toinen kopoasiantuntija] ja Treyn toimintatavat, niin ei liikaa jännittänyt.  

2. Opiskelijaedustajia on vaikea houkutella yliopiston toimielimiin. Aiot turvautua halloped-hauissa lahjontaan tai uhkailuun.

No siis, helppohan olisi turvautua lahjontaan tai uhkailuun, mutta valitettavasti se ei ole osa keinovalikoimaa. On heitä ajoittain vaikea saada, mutta toivon, että saadaan suuntaa muutettua niin, että opiskelijaedustajaksi lähteminen taas kiinnostaa. 

3. Kaikki eivät tiedä, että ylioppilaskunnassa on ihan oikeita työntekijöitä. Se on pöyristyttävää.

Kaikki eivät todellakaan sitä tiedä, mutta niin vaan ollaan siellä. Sekin on asia, jossa ylioppilaskunnalla on mahdollisuus nostaa profiilia tulevaisuudessa: ollaan aidosti yliopisto-opiskelijuuden asiantuntijaorganisaatio Tampereella. Arvostus pitää myös ansaita. Ei kukaan tule kissan häntää nostamaan, jos ei kissa itse. 

4. Olet tällä hetkellä myös sosiaalipolitiikan maisteriopiskelija. Aiot tehdä gradun joskus syssymmällä.

Ehdottomasti joskus syssymmällä. Ei onneksi ihan tänä syksynä vielä tarvitse alkaa ajattelemaan. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa… 

5. Yliopistodemokratia on rapautumassa, ja olet valmistautunut jyrähtelemään sen estämiseksi. 

On ehdottomasti totta, että yliopistodemokratia on tietyllä tapaa rapautumassa. Hallinnollinen muutos vaikuttaa, ja samaan aikaan yliopistoinstituutio kokonaisuudessaan joutuu taistelemaan yhä vähemmästä määrästä resursseja, jotka jaetaan kaikkien kesken. Yliopistojen koventunut keskinäinen kilpailu kannustaa osaltaan toimintatapaan, jossa arvostetaan tehokkuutta. Se vie happea tilasta yliopistodemokratialta, mikä on kuitenkin periaate, jolle tämäkin instituutio rakentuu. Olen valmis jyrähtelemään, ja olen valmis tekemään töitä sen puolesta, että ainakin Tampereella asiat olisivat jatkossa vähän paremmin kuin ne ovat viime vuosina olleet.