Mitä kaikkea oman ainejärjestön logolla voi omistaa? – Tutustuimme ainejärjestöjen ja kiltojen tuotteisiin
Tampereen yliopiston ainejärjestöt ovat tuotteistaneet itsensä tehokkaasti. Mitä kaikkea oman ainejärjestön logolla voikaan omistaa?
Teksti ja kuvat: Aliina Ruuttunen

Paitoja, sukkia, heijastimia, vöitä, pipoja… Pikainen vilkaisu Tampereen yliopiston ainejärjestöjen ja kiltojen nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan paljastaa, että parhaimmassa tapauksessa oman järjestönsä tuotteisiin voi pukeutua päästä varpaisiin.
Tampereen lääketieteen kandidaattiseuran apuemäntä Heta Räisänen kertoo, että seura myy ympäri vuoden huppareita, collegepaitoja ja -housuja, t-paitoja, pipoja, kangaskasseja, sukkia, vöitä ja pussukkareppuja. Näiden tuotteiden lisäksi myynnissä on ollut kausittain esimerkiksi lippiksiä, anorakkeja ja kalastajahattuja. Laajasta valikoimasta suosituimpia ovat kuitenkin perinteiset collegepaidat ja kangaskassit.
Räisäsen mukaan jäsenistöltä on tullut kiitosta tuotteiden laadusta ja tuotevalikoiman vaihtelevuudesta. Jäsenistöllä on ollut myös ehdotuksia valikoiman laajentamiseksi, ja toiveita on kuultu esimerkiksi urheiluvaatteista. Uusien tuotteiden ideoinnista vastaavat seuran isäntä, apuisäntä, emäntä ja apuemäntä.
“Pyrimme joka vuosi ideoimaan vähintään yhden uuden kausituotteen.”
Tuotteiden myynnistä saatua tuottoa käytetään esimerkiksi kandiseuran tapahtumien järjestämiseen.
Hitaasti kasvava valikoima
Energiamurroskillan eli EMU:n tilaustoimihenkilö Eveliina Kinos toteaa heti aluksi, että kaksi vuotta vanhalla killalla ei voi vielä olla kovin laajaa tuotevalikoimaa. Syksyllä 2023 perustettu kilta on myynyt ensimmäisenä ja toisena vuotenaan huppareita ja collegepaitoja. Tänä syksynä valikoima täydentyy uudenlaisilla huppareilla ja collegeilla, sukilla ja vyöllä. Erityisesti vöistä Kinos on innoissaan, sillä niitä on toivottu.

Kinos on kiltansa ensimmäinen tilaustoimihenkilö. Aiemmin tuotteiden tilaaminen on tullut jonkin hallituksessa olevan henkilön, esimerkiksi varapuheenjohtajan, pestin päälle hoidettavaksi. Tämän syksyn tuotteet Kinos on suunnitellut killan graafikon kanssa. Suunnittelussa on ollut melko vapaat kädet, sillä vakiintuneita käytäntöjä ei vielä ole. Uusia tuotteita voi testailla rennolla otteella.
“Jos jotain tuotetta ei mene, se on helppo tiputtaa valikoimasta. Mitään ei roikoteta mukana, koska niin on vain aina ennenkin tehty.”
Kinos aloitti opintonsa kiltansa ensimmäisten opiskelijoiden joukossa. Hän oli kiitollinen siitä, että kiltatuotteet saatiin heti ensimmäisenä vuotena päälle, vaikka uudella killalla oli jo muutenkin paljon työtä tehtävänä.
“Olemme kokeneet kiltavaatteet todella tärkeiksi. Erityisesti fukseille vaatteet ovat mahdollisuus viestiä olevansa osa tätä yliopistoa ja kuuluvansa johonkin jo ennen kuin saadaan haalarit.”
Käytännöllisyys muun edelle
Viestinnän opiskelijoiden ainejärjestö Reettoreiden talousvastaava Emma Salli ja varapuheenjohtaja Lilja Paakkanen ovat kumpikin sonnustautuneet ainejärjestönsä collegepaitoihin. Niiden lisäksi järjestö myy vöitä, kangaskasseja, pullonavaajia ja heijastimia. Tuotteita myydään erityisesti uusien opiskelijoiden saapuessa ja ne kestävät aikaa; usein opiskelija ostaa haluamansa tuotteen kertaalleen. Paakkanen tosin huomauttaa, että collegepaitoja saatetaan tilata useampikin, eri väreissä. Juuri värivaihtoehdoista jäsenistöltä on kuultu myös toiveita.

Tuotevalikoima on pysynyt Sallin ja Paakkasen opintojen aikana samana. He kuitenkin pohtivat, että uusia tuotteita voisi ideoida koko jäsenistön voimin esimerkiksi ideointikilpailulla, jollaisia järjestetään vuosittain uusista haalarimerkeistä.
Sallin ja Paakkasen mukaan suhteellisen pienen ainejärjestön tuotevalikoiman ei kuitenkaan kannata olla kovin suuri, jotta valikoima on hallittavissa ja tuotteet menevät kaupaksi.
“Haluamme, että tuotteet olisivat oikeasti käytännöllisiä, ja pidetään ympäristönäkökulma mielessä. Pelkkä krääsä ei vastaa Reettoreiden arvoja”, Salli huomauttaa.

Tuotteita myydään pääasiassa vain jäsenistölle, mutta Salli ja Paakkanen eivät tyrmää ajatusta, että niitä ostaisi joku, joka ei kuulu ainejärjestöön. He ajattelevat, että olisi hauskaa, jos esimerkiksi hyvät ystävät tai seurustelukumppanit ostaisivat toistensa ainejärjestöjen tai kiltojen tuotteita.
“Vyö on myös vaihdettua lahjetta helpompi ottaa pois haalareista, jos käy huonosti”, Paakkanen naurahtaa.



Gallup: Monenlaista merchiä

Josefiina Räikkä / Cortex (psykologia, 4. vuosikurssi)
“Minulla on tämän paidan lisäksi kaksi hupparia ja toinen paita. Pidän ainejärjestöni tuotteista muuten, mutta haluaisin, että kangaskassit olisivat isompia. Tällä hetkellä myynnissä oleviin mahtuu vain tietokone ja kassin kahvat ovat tosi lyhyet. Olemme ainejärjestön hallituksessa pohtineet, että kaikenlaisia kivoja tuotteita olisi periaatteessa mahdollista tilata, mutta pienelle ainejärjestölle se ei ole välttämättä taloudellisesti mahdollista, kun tilausmäärät ovat niin pieniä”.
Henri Siltanen / Boomi (kauppatieteet 4. vuosikurssi)

“Pidän siitä, että ainejärjestötuotteiden avulla voi tunnistaa saman ainejärjestön opiskelijoita. Ei tarvitse myöskään miettiä niin paljon pukeutumista, kun voi vain laittaa ainejärjestövaatteen päälle. Ainejärjestöni tuotteista minulla on hupparin lisäksi kangaskassi ja taskumatti.”
Selina Palola / Biopsi (bioteknologia, 5. vuosikurssi)

“Omistan ainejärjestötuotteista kangaskassin lisäksi collegepaidan ja t-paidan. Tuotteet saavat mielestäni aikaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Merch on sellainen yhdistävä tekijä.”
Maria Rusila / OKA (luokanopettaja, 4. vuosikurssi)

“Mietin itse asiassa juuri tänään tätä paitaa. Olen opetusharjoittelussa Norssilla ja ajattelen, että tällä paidalla voin helposti viestiä siellä kuka olen ja mitä teen. Kannan tätä paitaa kyllä aina ylpeydellä, vaatteet ovat kiva ja tyylikäskin tapa löytää omiaan. Pidän siitä, että tuotteet ovat käytännöllisiä ja niitä voi käyttää myös valmistumisen jälkeen. Olisi inhottavaa ostaa jotain sellaista, joka jäisi vain lojumaan johonkin nurkkaan. Okan tuotteista minulla on myös pipo ja vyö.”