Kommentti: Kannattaako tässä alkaa jo säästämään 

Ylioppilaslehden yksi tehtävä on oman aikansa taltiointi. Ehkä kymmenen vuoden päästä tätä kirjoitusta luetaan muistona ajasta, kun Suomessa vielä oli ainakin jollakin muotoa maksuton korkeakoulutus. 

Tai ehkä ei. Toivottavasti ei.  

Toistaiseksi kyse on vasta mahdollisuudesta.  

Hallituksen valmistelemat lakimuutokset tulisivat voimaan aikaisintaan vuonna 2028, eikä yksikään yliopisto ole toistaiseksi ryntäämässä avaamaan maksullisia tutkintoja. Julkisuudessa korkeakoulut suhtautuvat suunnitelmaan varovaisen nihkeästi. Se on ymmärrettävää: kukapa nyt haluaisi julkisesti julistaa kannattavansa maksullista korkeakoulutusta Suomeen, ellei siis ole vaikkapa HS Vision kolumnisti tai tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok). 

Jos valtio kuitenkin leikkaa yliopistojen rahoitusta vuosi toisensa perään ja tarjoaa samalla mahdollisuuden paikata budjettia maksullisilla tutkinnoilla, houkutus voi ajan mittaan käydä suureksi. 

Yliopistoilla on toki myös niitä lakiin asti kirjattuja tehtäviä, sivistää yhteiskuntaa ja niin edespäin. Kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Ideaalitilanteessa yliopisto tuottaa ajattelevia yksilöitä, jotka voivat ratkoa ilmastokriisin ja tekoälyn maailmanvalloituksen ja pelastaa ihmislajin suistumiselta turmioon. Yliopisto ei ole pelkkä tuubi, josta puristetaan ulos työmarkkinamassaa. 

Siksi keskustelua suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuudesta pitäisi käydä jo nyt, eikä vasta sitten, kun ensimmäinen yliopisto ilmoittaa ”kokeilevansa” maksullisia tutkintoja ”rajatulle kohderyhmälle” tai muuta vastaavaa. 

Jos maksulliset tutkinnot eivät koskaan yleisty, tämän kommentin voi kuitata pelonsekaisena hourailuna. Jos ne yleistyvät, kannattaa olla tyytyväinen että välitti asiasta silloin, kun päätöksiin pystyi vielä vaikuttamaan.  

Vielä ehtii myös ryhtyä säästämään, jotta omat jälkipolvet joskus pääsevät Suomessa yliopistoon. 

Kirjoittaja on Visiirin päätoimittaja.