Kommentti: Kun keventäminen lähtee lapasesta

Teksti: Ilari Hauhia

Vaellusharrastus on kiehtonut minua jo vuosia, eivätkä omat tai edes kaverin sormet ja varpaat riitä enää laskemaan öitä, jotka olen viettänyt teltoissa, laavuissa ja autiotuvissa. Siitä huolimatta heräsin miettimään rinkkani painoa tarkemmin vasta toissa vuonna, kun tutustuin tarkemmin kevytretkeilyyn. Nauroin ajatukselle, että hammasharjastakin pitäisi katkaista varsi painon säästämiseksi, mutta kevytretkeilyn idea kuulosti silti kiehtovalta.

Kaivoin esiin keittiövaa’an ja totesin varusteideni painavan noin 12 kiloa. Ei mahdottoman huono tulos, mutta karsittavaa löytyisi varmasti. Seuraavalla retkellä karsin rinkasta kaiken tarpeettoman ja korvasin osan varusteista keveämmillä vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varmuuden vuoksi mukana kannetut vaihtovaatteet sekä vara-varavirtalähde jäivät pois, turhan jämerä retkipuukko vaihtui alle neljäsosan painavaan kääntöveitseen ja isokokoinen Nalgene-pullo muuttui kevyeksi limsapulloksi.

Lisäksi kevensin ikivanhaa rinkkaani leikkaamalla pois ylimääräisen oloisia kiristysnaruja ja pehmusteita sekä hankin pienen keittiökattilan tilalle titaanista valmistetun retkikattilan. Jättämällä asioita kotiin, vaihtamalla varusteita jo kotoa löytyneisiin ja sijoittamalla vähän rahaa päästiin kokonaispainon kanssa jo reilusti alle kymmeneen kiloon. Kun vielä valitsin seuraavan vaelluksen eväät keveyttä silmällä pitäen, oli rinkka jo noin viisi kiloa aiempaa kevyempi. Eron huomasi selvästi ja päivämatkoja pystyi pidentämään reilusti.

Innostuneena myin vanhat, hyvin palvelleet ja turhan raskaat varusteeni eteenpäin ja hankin tilalle mahdollisimman kevyitä vaihtoehtoja.

Rinkan tilalle hankin kevyemmän ja pienemmän repun ja majoitteeksi vaellussauvojen varaan kasattavan teltan, kun taas makuupussin tilalle tuli retkipeitto. Vaikka varusteiden lisäksi myös lompakko keveni, oli muutos sen arvoinen. Noin viiden kilon rinkalla jaksoi vaeltaa huomattavasti pidemmälle ja päivämatkat pystyi pidentämään aiemmasta noin 15–20 kilometristä 30– 50 kilometriin.

Sittemmin keventämisestä on tullut jo omanlaisensa itsenäinen harrastus. Seuraan aktiivisesti internetin keskustelupalstoja saadakseni vinkkejä, joiden avulla kantamuksista voi höylätä viimeisetkin grammat pois.

Tunnen nykyään erilaisten varustemateriaalien painoerot tarkemmin kuin kehtaan myöntää ja tyttöystäväni on joutunut useampaan kertaan ihmettelemään, miksi kotimme keittiövaaka löytyy niin usein vaellusvarusteideni alta.

Välillä pienen reppuni ja vastaantulevien retkeilijöiden varusteita täyteen ahdettujen rinkkojen ero on huvittavan suuri.

Eräällä vaelluksella tapasin kahden lapsen kanssa vaeltaneen naisen, jonka ääriään myöten pursuava 95-litrainen rinkka sisälsi välttämättömien tarvikkeiden lisäksi muun muassa viisi värityskirjaa, tablet-tietokoneen ja sitä lataavat aurinkopaneelit sekä jalkojen hieromiseen tarkoitetun putkirullan. Itse esittelin kolmikolle katkaistua hammasharjaani.

Lue juttu kevytretkeilystä täältä.