Pratar du svenska? – Visiiri testasi, saako Tampereella asiakaspalvelua ruotsiksi
Lähdimme kiertämään supisuomenkielisellä Tampereella testataksemme, onnistuko asiakaspalvelu ruotsin kielellä. Tammerkosken toinen puoli taitoi toisen kotimaisen paremmin.
Teksti: Pihla Leppänen
Kuvitus: Kimmo Lust
Olen kuullut Tampereella ruotsia kaksi kertaa: ensimmäisellä kerralla lapsi kysyi vanhemmaltaan jotain maasta löytyneistä jätöksistä. Muistikuvani toisesta kerrasta ovat hatarammat, mutta tässä harvinaisessa tilanteessa kaksi keski-ikäistä naista toteutti kielivähemmistöön liittyvää stereotypiaa ja keskusteli jostain korkeakulttuuritapahtumasta. Odotukseni ruotsinkielisen asiakaspalvelun saamiseen eivät siis ole korkealla.
Testi jännittää hiukan toimittajaa itseäänkin – vaikka ruotsi on rakas kieli, joka on ollut välillä melko aktiivisessakin käytössä, ei edelliskuukausina ole ollut lainkaan mahdollisuuksia kielen puhumiseen. En ole suomenruotsalainen enkä ole kasvanut ruotsinkielisessä ympäristössä. Entä jos joku puhuukin täydellistä ruotsia ja menen lukkoon?
Ensimmäinen testikohde on yliopiston Pinni B:n aulapalvelu. Tiedustelen pahaa-aavistamattomalta asiakaspalvelijalta hallintotieteiden tilojen sijaintia. Toistan kysymykseni muutamaan kertaan ja kerron ruotsiksi, että ymmärrän myös suomea. Lopulta vaihdan kokonaan suomeen ja saan vastauksen kysymykseeni. Asiakaspalvelu on hyvää, mutta kielimuuri liian suuri.
Seuraavaksi suuntaan Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden Tullintorin toimipisteelle, jossa kysyn opiskelijoiden työmahdollisuuksista. Asiakaspalvelija ymmärtää kysymykseni, mutta vastaa suomeksi. Käy ilmi, että minun olisi pitänyt varata aika etukäteen. Kun lopulta paljastan, että teen lehtijuttua ja vaihdan suomeen, kertoo asiakaspalvelija, että monesti ruotsinkielisten kanssa asiointi sujuu hyvin niin, että he puhuvat ruotsia ja hän vastaa suomeksi. Palvelua on siis ilmeisesti mahdollista saada spontaanisti ainakin osittain toisella kotimaisella.
Reaktio ruotsin puhumiseen ei ole järin innostunut.
Kolmanneksi kohteeksi valikoituu ruotsalaistaustainen kauppaketju Clas Ohlson. Menen kysymään kassatyöntekijältä, myydäänkö kaupassa latureita iPhone-puhelimille. Myyjä ei ymmärrä kysymystäni ja vaihdan suomeen, kun vaikuttaa, että hän alkaa pyytää korvanapilla paikalle toista asiakaspalvelijaa. Reaktio ruotsin puhumiseen ei ole järin innostunut. Koska videojuttua varten käytössä ollut mikrofoni ei toiminut ensimmäisessä asiakaspalvelutilanteessa, päätän lähestyä vielä toistakin työntekijää. Hän vastaa samaan kysymykseeni lyhyesti englanniksi, mutta lähtee viemään minua laturihyllyn luo. Kun taas paljastan todelliset motiivini, kertoo hän iloisesti, että ymmärsi kyllä kysymykseni, mutta vastasi yllätettynä englanniksi.
Siirryn Tammerkosken länsipuolelle, Fazer-kahvilaan. Kahvilatyöntekijä tervehtii minua suomeksi, mutta kun tilaan suodatinkahvini ruotsiksi, vaihtaa hän heti sujuvaan ruotsiin. Asiakaspalvelija kysyy ruotsiksi, haluaisinko vielä jotain muuta ja neuvoo lainkaan takeltelematta, mistä voin kahvini hakea. Ehkä törmäsin kaksikieliseen ihmiseen. Itsekin selviän päivän ensimmäisestä oikeasti ruotsinkielisistä asiakaspalvelutilanteesta ilman ongelmia.
Juotuani kahvini siirryn kovenevassa vesisateessa kohti Tampereen pääkirjasto Metsoa. Tiedustelen palvelutiskillä työntekijältä, löytyykö kirjastosta ruotsinkielistä kirjallisuutta. Hän kysyy selkeällä ruotsilla, tarkoitanko kaunokirjallisuutta ja lähtee viemään minua ruotsinkielisen kirjallisuuden osastolle. Siellä hän osaa kertoa ruotsiksi, mistä löydän minkäkin tyylistä sisältöä. Myöhemmin kirjastossa joku tulee vielä kertomaan minulle ja kuvaajalle omasta suhteestaan ruotsin kieleen ja puhuu lähtiessään useamman lauseen sujuvaa ruotsia, vaikka mainostaakin, miten oli lukiossa saanut arvosanoikseen ”nelosia pitkillä miinuksilla”. Ehkä me tamperelaiset siis osaammekin ruotsia vähän paremmin kuin ajattelemmekaan.
Kahdessa viidestä paikasta koko asiakaspalvelutilanne onnistui ruotsiksi, ja testikierros oli nousujohteinen. Jokseenkin odotusten mukaisesti parasta ruotsinkielistä palvelua sain Tampereen länsipuolella Fazer-kahvilassa ja kirjastossa. Tampereen pienehkö ruotsinkielinen yhteisö onkin keskittynyt länteen, Pyynikille, josta löytyy niin ruotsinkielinen päiväkoti kuin koulu lukioon asti. Ruotsinkielisen palvelun onnistuminen liittynee kuitenkin enemmän Fazer-kahvilaan instituutiona ja kirjastoon sivistyslaitoksena kuin Tampereen ruotsinkielisen väestön keskittymän maantieteelliseen läheisyyteen.
Katso videolta, miten testi meni:
Lue Pihla Leppäsen kommentti.