Mitä täällä tapahtuu? – Yliopiston tilojen massiivinen säästötavoite edellyttäisi neljästä Linna-kirjastosta tai lähes koko Hervannan kampuksesta luopumista
Tilasäästöt ovat nyt lausuntokierroksella. Viiden miljoonan euron säästötavoitteeseen pääsy tietäisi kolossaalisia muutoksia yliopiston tiloihin. Päätöksiä odotetaan loppuvuodesta.
Teksti: Katri Keskitalo, Aapo Laakso
Alkukesällä Tampereen yliopistolla heräsi äänekäs keskustelu yliopiston tilapolitiikasta kun ilmi tuli, että yliopisto selvittää mahdollisuutta luopua Linna-kirjaston rakennuksesta taloudellisten säästöjen saamiseksi.
Selvityksen taustalla on kampuskehityksen strategia, jonka perusteella yliopiston on tarkoitus vähentää tilojaan 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti palstatilaa on saanut nimenomaan se, että yksi selvitettävänä olevista vähennysvaihtoehdoista on Linna-rakennuksesta luopuminen.
Nyt vähennystavoitteet ovat edenneet lausuntokierrokselle, jonka taustamateriaalista säästöjen mittakaava selviää konkreettisemmin. Euromääräisesti 25 prosentin tavoitteella pyritään noin viiden miljoonan euron vuosittaisiin säästöihin. Yhteensä yliopiston tilabudjetti on 50,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta tilavuokrien osuus on 39,7 miljoonaa euroa.
Lausuntojen taustamateriaalissa esitettyjen laskelmien mukaan säästötavoite edellyttäisi erittäin merkittäviä tilavähennyksiä, joista pelkästään Linnasta luopuminen täyttäisi vain neljäsosan.
Kokonaisuudessaan tavoitteeseen pääseminen vaatisi esimerkiksi luopumista koko Hervannan kampuksesta Festiaa, Konetaloa ja Tamppi-areenaa lukuun ottamatta, tai vaihtoehtoisesti keskustakampuksen typistämistä siten, että jäljelle jäisi vain Atalpa ja Virta-rakennus.
”Suuruusluokkatasolla tehty tilakustannusten laskennallinen tarkastelu osoittaa, että tavoiteltu kustannussäästö (100%) edellyttää useasta rakennuksesta luopumista – – Tilakustannusten säätötavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa useista kokonaisista
rakennuksista tai niiden merkittävistä osista luopumista”, materiaalissa todetaan.
Yliopiston rehtori Mari Wallsin mukaan kampuskehitysstrategiaan kirjattu 25 prosentin vähennys nojaa kahdelle vuonna 2019 tehdyille nykytila-analyysille ja kartoitukselle, joissa selvitettiin muun muassa yliopiston kampusten tilojen käyttöasteet. Kartoitusten mukaan noin 60 prosenttia, eli noin 28 000 neliömetriä, yliopiston toimistotiloista oli kartoitusajankohtien aikaan käyttämättöminä.
”Opetustilojen käyttöasteet selvitettiin tilavarausjärjestelmistä ja kävelytutkimuksilla sekä syksyn että kevään kartoitusjaksoilla. Samalla selvitettiin, mille ajankohdille tilojen käyttö keskittyi. Näiden tietojen perusteella jokaiselle rakennukselle saatiin käyttöaste”, rehtori avaa analyysia.
Kampuskehitysstrategia ulottuu vuoteen 2030, mutta tilasäästöjä halutaan jo aikaisemmin.
”Tilojen vähennystavoitteen olisi tarkoitus olla saavutettuna taloussuunnitelman mukaisesti jo vuoteen 2024 mennessä”, Walls kertoo.
Wallsin mainitseman viiden miljoonan euron säästötavoitteen lisäksi yliopiston hallitus on käynyt alustavaa lähetekeskustelua kolmen miljoonan euron kustannussäästötavoitteesta vuodelle 2030. Tavoite mainitaan myös lausintokierroksen taustamateriaalissa, jossa vuoteen 2030 mennessa pyritään saavuttamaan yhteensä 8 miljoonan euron säästö. Summaan sisältyy nyt työn alla oleva 5 miljoonan säästö.
Rehtorin mukaan yliopiston talous edellyttää tasapainottamista, jonka takia on käynnistetty myös 215 henkilötyövuoden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut.
”Meidän varsinainen toimintamme, eli tutkimus, koulutus ja tukipalvelut, on tappiollista, joten joudumme paikkaamaan talouttamme tekemällä alijäämää. Uuden yliopiston alkuaikoina tämä oli tietoinen valinta, ja fuusiota haluttiin tukea opetus- ja kulttuuriministeriön ja Tampereen korkeakoulusäätiön myöntämillä strategisilla rahoituksilla. Ensi vuoden budjetissa fuusiorahoituksemme kuitenkin päättyy ja perusrahoituksemme pienenee 5,5 miljoonaa euroa. On aivan välttämätöntä, että saavutamme myös tilakustannusten 5 miljoonan euron vähennystavoitteen talouden tasapainon kannalta.”
Yliopisto aikoo kasvattaa sisäänotettavien opiskelijoiden lukumäärää tulevien vuosien aikana. Eikö tällöin ole ristiriitaista leikata juuri tiloista?
”On, jos ajatellaan, että kaikki opetus olisi pelkästään lähiopetusta. Tulevaisuudessa opetus monimuotoistuu: etä- ja digioppimista on todennäköisesti entistä enemmän, jolloin pärjätään vähemmilläkin tiloilla. Nyt haemme niitä tapoja, joilla monimuotoinen opetus tulevaisuudessa järjestettäisiin.”
Onko jäljelle jääviin tiloihin tarkoitus saada sadan prosentin käyttöaste?
”Ei, koska se on mahdoton tavoite. Ohjaava periaate on se, että tilat olisivat tehokkaammassa käytössä.”
Oikaisu 5.10. kello 15.33: Aiemmin jutussa luki, että 60 prosenttia yliopiston kaikista tiloista oli kartoitusajankohtina käyttämättöminä. Lukema koskee vain yliopiston toimistotiloja.