Visiiri selvitti: Nysse ei kuullut opiskelijoita mobiililippu-uudistuksessa – Treyn kantaa ei koskaan kysytty 

Visiirin selvityksen mukaan Tampereen joukkoliikenteen opiskelijalippu-uudistus tehtiin puutteellisin perustein. 

Teksti: Miira Parhiala

Kuvitus: Pauliina Lindell

Tampereellakin opiskelijalipun sai ennen fyysiselle matkakortille, johon kuului myös opiskelija-alennus. 

Vuonna 2020 Tampereen seudun joukkoliikenne Nysse valmisteli ison muutospaketin, joka vaikutti myös opiskelijoihin. Treyn sosiaalipoliittisen asiantuntijan Ilona Taubertin mukaan Nysse tai Tampereen joukkoliikennelautakunta eivät kuitenkaan kysyneet ylioppilaskunnalta minkäänlaista näkökulmaa lippu-uudistuksiin. 

19. lokakuuta 2020 Tamperelainen uutisoi Nyssen matkalippuja koskevan muutospaketin päätöksistä. Uutisesta selvisi, että jatkossa Nysse aikoo tarjota opiskelijalipun maksukortin sijaan vain mobiilisovelluksessa. 

“Tampereen joukkoliikenne ei kysynyt näkökulmaamme tähän asiaan ennen tätä esitystä. Me saimme asian tietoomme vasta Tamperelaisen uutisesta”, Taubert kertoo. 

Trey otti yhteyttä silloiseen Tampereen joukkoliikennelautakunnan puheenjohtajaan Aleksi Jänttiin ja pyysi selvitystä asiasta. Jäntti ei koskaan vastannut Treyn kirjalliseen yhteydenottoon. Myöhemmin Taubert sai Jänttiin puhelinyhteyden, jossa Taubert ilmaisi Treyn kannan uudistukseen. Visiiri on nähnyt kirjallisen yhteydenoton Tampereen joukkoliikennelautakuntaan, mutta Taubertin ja Jäntin välistä puhelinkeskustelua ei ole nauhoitettu. 

Tampereen joukkoliikenne ei muuttanut esitystään. 22. lokakuuta 2020 Trey lähetti Tampereen joukkoliikennelautakunnalle kannanoton. Kannanotossa kirjoitetaan seuraavasti: 

“Esitykseen sisältyy opiskelijoiden näkökulmasta ongelmallisia yksityiskohtia. Uudistuksen myötä opiskelija-alennusta ei enää saa arvolipuista, vaan opiskelijat matkustavat täydellä hinnalla maksaessaan yksittäisen matkan. Opiskelija-alennuksen kausilippuun saisi jatkossa vain mobiilisovellukseen, ei bussikortille.” 

Taubertin mukaan Tampereen joukkoliikennelautakunta kiitti Treytä näistä huomioista. Lopputulokseen nämä huomiot eivät kuitenkaan vaikuttaneet, joten Trey teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen. 

Oikaisuvaatimuksessa perustellaan kattavasti, miksi opiskelijalippua ei tule siirtää matkakortilta pelkästään mobiiliin. Perustelut liittyvät esimerkiksi opiskelijoiden käyttökokemukseen, muutoksen aiheuttamaan epäyhdenvertaisuuteen ja sovelluksen monimutkaisuuteen. 

Oikaisuvaatimus hylättiin 16. joulukuuta 2020. 

HSL:n lippu-uudistus todettu laittomaksi 

Myös Helsingin seudun liikenne (HSL) suunnitteli siirtävänsä opiskelijalipun vain mobiilisovellukseen. HSL:n opiskelijalippu-uudistus todettiin kuitenkin joulukuussa 2022 laittomaksi HSL:n puutteellisen selvitystyön vuoksi. 

Visiiri haastatteli Tampereen joukkoliikennejohtaja Mika Periviitaa. Kysyimme, millaista selvitystyötä Nyssessä tehtiin ennen lippu-uudistusta ja miten se eroaa HSL:n laittomaksi todetusta selvityksestä. 

 “Oikeastaan Helsingin hallinto-oikeuden päätös tuossa HSL-asiassa ei vertaudu meille. Hallinto-oikeus kiinnitti siinä huomion siihen, että päätöksentekoprosessi oli lainvastainen, ei niinkään päätöksen sisältö. Siinä mielessä meillä on HSL:ään verrattuna lainvoimainen päätös asiassa”, Periviita kertoi. 

Periviidan mukaan HSL ei kuunnellut riittävästi opiskelijoita. Visiiri kysyi tarkentavasti, mitä selvityksiä Nysse on tehnyt ennen päätöstä ja millä tavoin Nysse kuuli opiskelijoita. Periviita ei osannut antaa puhelimessa tarkkaa vastausta.

“Meillä aiheesta tehtiin pari oikaisuvaatimustakin, eli poliittisen päätöksenteon kannalta kuuleminen on näytetty toteen. Mutta en minä osaa arvioida, kun en tiedä mitä siellä HSL:ssä on tehty”, hän toteaa. 

Myöhemmin Periviita lähetti Visiirin toimittajalle tekstiviestin, jossa hän kertoi, että Nysse on osallistanut opiskelijoita järjestelmän kehittämisessä ja kontaktoinut opiskelijoita oppilaitosten uutiskirjeiden kautta ennen päätöksentekoa. 

Nyssen viestintä ristiriitaista 

Treyn hallituksen entisen edustajan mukaan Periviidan näkemys siitä, että opiskelijoita olisi osallistettu ja kontaktoitu ei kuulosta missään määrin tutulta. Osallistamiseen viittaa vain syyskuussa 2020 perustettu Nysse Lab -testiryhmä, johon opiskelijat saivat itse hakeutua testaamaan mobiililippua. 

”Tuntui siltä, että tämä asia on jo päätetty ennen kuin sitä on lyöty lukkoon lautakunnan päätöksen tasolla.”

Tiina Mikkonen

Vihreiden varavaltuutettu ja joukkoliikennelautakunnan varajäsen Tiina Mikkonen oli mukana testiryhmässä. Mikkonen työskentelee digipalvelujen saavutettavuuden parissa. 

”Testaus oli enemmän käytettävyystestausta. Testiryhmälle kerrottiin alussa, että opiskelijalippu ollaan siirtämässä vain mobiilisovellukseen. Meiltä ei kysytty, onko pelkässä mobiililipussa meidän mielestämme järkeä”, Mikkonen kertoo. 

Mikkosen mukaan pelkkään mobiililippuun siirtymistä kritisoitiin testiryhmässä. 

”Tuntui siltä, että tämä asia on jo päätetty ennen kuin sitä on lyöty lukkoon lautakunnan päätöksen tasolla. Koitin kysellä, että miten vaikka saavutettavuusasioita on testattu ja otettu huomioon, mutta kovin laadukkaita vastauksia en saanut”, Mikkonen kertoo. 

Testiryhmä jatkui joulukuun lopulle saakka. Mikkosen kokemusta siitä, että päätöksiä olisi tehty ennakkoon vahvistaa myös se, että lautakunnan virallinen päätös on tullut jo lokakuussa, vaikka Nysse Lab -testiryhmä jatkui vuoden loppuun saakka. 

16. joulukuuta 2020 Nysse kiitti testiryhmää osallistumisesta testiryhmälle luodussa Facebook-ryhmässä.  

”Opiskelijan mobiilikausipilotti on päättymässä. – – Myös muiden opiskelijahintaisten lippujen poistuminen aiheutti kritiikkiä. Monia hyviä kehitysehdotuksia tuli esiin pilotin aikana, esimerkiksi se, että matkakortilla ja älylaitteella voisi olla käytössä sama lippu, vain väline eri. Tämä on pidemmän aikavälin tavoitteena maksujärjestelmän kehittämisessä.” 

Viimeisin huomio on ristiriidassa Nyssen viimeaikaisen viestinnän kanssa. Nysse ei ole ilmaissut, että opiskelijalipun voisi saada tulevaisuudessa myös matkakortille. Lisäksi esimerkiksi apulaispormestari Aleksi Jäntti, entinen Tampereen joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja, on kirjoittanut Tampereen Kuntapolitiikka -Facebook-ryhmässä seuraavasti 28. lokakuuta 2020: 

”Kun luodaan jotain uutta, on myös osattava ja uskallettava luopua jostain vanhasta. Ymmärrän, että uuteen siirtyminen aiheuttaa pelkoja. Ratikassa ei ole matkakortinlukijaa, joten pitkällä tähtäimellä on tarkoitus luopua matkakortista kokonaan. Kuka haikailee vielä 80-luvulla käytössä olleiden paperisten sarjalippujen perään, josta lukija ”haukkasi” aina yhden matkan pois ja leimasi samalla?” 

Jäntti on myöhemmin oikaissut Facebook-kommentissa, että ratikoissa tulee olemaan matkakortinlukija. Tampereen joukkoliikennejohtaja Periviita kommentoi Visiirille, ettei Tampereen joukkoliikenteessä ole tällä hetkellä suunnitteilla luopua matkakortista kokonaan. 

Muodollista kuulemista 

Nyssen toiminta herättää kysymyksiä nyt, kun HSL:n vastaava opiskelijalippu-uudistus on todettu laittomaksi. Päätöksentekoprosessien tarkkailu on oleellista etenkin silloin, kun kyseessä on joukkoliikenteen kaltainen viranomaistaho.  

”Niin sanottujen näennäiskuulemisten, joissa ”kuullaan, mutta ei kuunnella”, ei pitäisi kuulua viranomaisen toimintatapoihin.”

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Jussi Aaltonen

Yhdenvertaisuuslain viidennen pykälän mukaan viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Jussi Aaltonen ei kommentoi Nyssen tapausta Visiirille suoraan, mutta selventää viranomaisia velvoittavaa yhdenvertaisuuslakia yleisellä tasolla. 

”Yksityinen toimija voi joissain tapauksissa sanoa, että emme esimerkiksi hyväksy käteistä tai emme palvele tiskillä. Mutta viranomaisten on paljon vaikeampi sanoa esimerkiksi, että palvelemme vain netissä, koska täytyy ottaa huomioon se, että viranomaiset ovat julkisia toimijoita ja heidän tulee turvata se, että ihmiset pääsevät oikeuksiinsa ja pääsevät asioimaan”, Aaltonen toteaa. 

”Viranomaistoiminnassa on korostetun tärkeää ottaa huomioon palvelun monikanavaisuus. Viranomaisella on velvollisuus turvata yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen, ja se edellyttää kattavaa yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia”, hän täsmentää. 

Tämän vuoksi viranomaistoiminnassa voidaan siis matalammalla kynnyksellä syyllistyä laissa kiellettyyn syrjintään. Viranomaisilla on perustuslaissa säädetty perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoite, joten heiltä edellytetään yksityistä tahoa enemmän.   

”Jos viranomaiset eivät ole riittävästi pyrkineet varmistamaan sitä, että kehitettävä toimintamalli tai linjaus ei johda minkään ihmisryhmän kannalta kohtuuttomuuteen tai syrjintään, niin siinä on riskinä se, että syyllistytään myöhemmin välilliseen syrjintään”, Aaltonen toteaa. 

Välillinen syrjintä tarkoittaa sitä, että on olemassa näennäisesti yhdenvertainen menettelytapa, joka kuitenkin käytännössä johtaa tiettyjen ihmisten epäedulliseen, syrjivään kohteluun. 

”Tämän tyyppisiä välillisyyksiä voi olla vaikeaa havaita, jos yhdenvertaisuusarviointia ei olla tehty tai ei osata tehdä, tai se tehdään liian suppeasti tai liian myöhään.” 

Aaltosen mukaan viranomaisella ei ole ehdotonta velvollisuutta kuulla kansalaisjärjestöjä arvioinnin suorittamiseksi. Kuitenkin käytännössä viranomaistoiminnan yhdenvertaisuusvaikutuksia voi olla vaikea arvioida tehokkaasti, jos se tehdään ilman asiaan liittyvien järjestöjen tai ihmisryhmien konsultointia.   

”Viranomainen toimii virkavastuulla. On jo hyvän hallinnon vaatimusten osalta selvää, että niin sanottujen näennäiskuulemisten, joissa ”kuullaan, mutta ei kuunnella”, ei pitäisi kuulua viranomaisen toimintatapoihin”, Aaltonen selventää. 

Lue myös:

Mitä vittua? : Bussikortin lataamisessa kestää kaksi tuntia