Rehtorihaun kärkihakijat on valittu – Lue viiden hakijan esittelyt
Hakijoiden joukossa on muun muassa kaksi vararehtoria ja kaksi Hämäläistä.
Teksti: Toimitus
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus kertoo valinneensa viisi hakijaa rehtorihaun seuraavaan vaiheeseen.
Rehtorihaun seuraavaan vaiheeseen valittiin North Carolina State Universityn fysiikan professori Marko Hakovirta, Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula, LUT-yliopiston vararehtori Jari Hämäläinen, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen ja Tampereen yliopiston professori ja konsistorin puheenjohtaja Eeva Moilanen.
Kärkihakijat osallistuvat 16. maaliskuuta järjestettävään yliopistoyhteisön kuulemiseen.
Visiiri haastatteli hakijoita tammikuussa rehtorihaun ensimmäisessä vaiheessa. Koostimme alle kärkihakijoiden tärkeimpiä ajatuksia.
Marko Hakovirta on fysiikan professori North Carolina State Universitystä. Hakovirran mukaan avoin keskustelu ja eri sidosryhmien kuuleminen ovat tärkeitä asioita, ja dialogia on oltava jatkuvasti. Eri sidosryhmiä tulisi kuunnella esimerkiksi tilapäätöksissä mahdollisimman paljon.
Hakovirta toisi yhdysvaltalaista yliopistokulttuuria Tampereen yliopistoon.
”Yhdysvaltalaisissa huippuyliopistoissa opiskelijat ovat aina ykkösenä. Tämä kulttuuri yhdistettynä säätiöyliopistomalliin on kokonaisuus, jota ei ole Suomessa vielä ehditty kehittää. Tämä on yksi syy, miksi minua kiinnostaa tämä tehtävä”, hän sanoi.
Mika Hannula on Turun yliopiston vararehtori ja tietojohtamisen professori. Hän toimi myös entisen Tampereen teknillisen yliopiston rehtorina. Hän sanoi hyvän opetuksen olevan opiskelijan perusoikeus.
”Opiskelijat ovat keskeinen osa yliopistoyhteisöä. Heidän pitää päästä mukaan yliopiston kehittämiseen.”
Työhyvinvointia Hannula ratkoisi avoimella keskustelulla ja vuorovaikutuksella. Luottamuksen palauttaminen edellyttää Hannulan mukaan keskustelua, mutta myös toimia, jotka edistävät työhyvinvointia.
Jari Hämäläinen on LUT-yliopiston vararehtori ja laskennallisen tekniikan professori. Hän arveli, että opiskelijat kyllä pääsevät virallisiin päätöksentekoelimiin mukaan, mutta uskoi työryhmissä ja toimikunnissa olevan herkästi muodollisia jäseniä.
”Avoimuus ja kaiken datan jakaminen on se olennainen asia päätöksenteossa.”
Työhyvinvoinnin kehittämisessä Hämäläinen korosti avoimuutta ja sen mukana tulevaa luottamusta.
”Kunhan tietoa on jaettu ja kaikilla on samat edellytykset miettiä yhdessä päätöksiä, niin mielestäni kaikki ryhmät ovat tervetulleita.”
Keijo Hämäläinen on Jyväskylän yliopiston nykyinen rehtori. Päätös hakea Tampereelle ei ollut hänelle helppo.
”Näen, että rehtorin ei ole tarvetta miettiä urakehitystä tai hakea hienompaa paikkaa. Olen katsonut harmitellen sitä Tampereen yliopiston potentiaalia, mikä sillä on yliopistoyhteisönä. Se potentiaali ei ole päässyt loistamaan.”
Hämäläisen mukaan on huolehdittava siitä, että opiskelijoiden ääni tulee suoraan kuuluviin jo asioiden valmisteluvaiheessa.
”Opiskelija ei ole pelkkä opiskelija tai asiakas, vaan tärkeä osa yliopistoyhteisöstämme.”
Eeva Moilanen on Tampereen yliopiston konsistorin puheenjohtaja ja farmakologian professori. Hän aloittaisi työhyvinvoinnin kehittämisen kuuntelemalla eri työntekijäryhmiä eri kampuksilta ja tieteenaloilta.
”On tärkeää keskittyä yliopiston perustehtäviin, joita ovat koulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Muut hankkeet pitäisi siirtää sivuun, kunnes perusasiat ovat kunnossa.”
Moilasen mukaan yliopisto ei voi menestyä, jos kaikkien ääni ei tule kuulluksi eikä kaikki yliopistoyhteisön osaaminen tule käyttöön.
Lue lisää: Analyysi: Rehtorihakijat ovat melko yhdennäköinen joukko, joka toistaa kuulemisen merkitystä
Lue lisää: Mari Walls vetäytyi rehtorihausta