Yksi heistä voi olla tuleva rehtori – Visiiri soitti 17 hakijalle ja kysyi neljä kovaa kysymystä
Haastattelimme hakijoita läheltä ja kaukaa.
Teksti: Miira Parhiala
Tampereen yliopiston rehtorihakijoiden nimet ovat julki. Selvitimme, millaiset tyypit pyrkivät yliopiston johtoon.
Kokosimme opiskelijoita askarruttaneista kysymyksistä neljän kysymyksen patteriston:
- Miten huomioisit opiskelijat rehtorina toimiessasi?
- Mitä mieltä olette Tampereen yliopiston kampuskehitysstrategiasta?
- Yliopiston henkilöstö voi huonosti. Mitä konkreettista tekisit työhyvinvoinnin eteen?
- Näkemyksiä yliopistodemokratiasta?
Otimme yhteyden rehtorihakijoihin, joiden yhteystiedot olivat selkeästi löydettävissä julkisista lähteistä. Kaikki Visiirin kontaktoimat 17 hakijaa suostuivat puhelinhaastatteluun. Haastateltaville ei lähetetty kysymyksiä ennakkoon.
Seuraavien hakijoiden yhteystiedot eivät löytyneet julkisista lähteistä: Kim Sjöström, Heikki Toivanen ja Sebastian Willfor. Yksi rehtorihakijoista ei ole halunnut nimeään julki.
Erkki J. Anttila: tilakustannukset ovat vain 10% kokonaiskustannuksista
Erkki J. Anttila on tietokirjailija ja yrityskonsultti. Hän työskenteli entisessä Tampereen teknillisessä yliopistossa luennoitsijana 15 vuotta.
”Uskon, että jokaisella ihmisellä on valtava potentiaali. Ottaisin sekä henkilökunnan että opiskelijat mukaan ihan eri kiertoradalle kuin nykyisin.”
Kampuskehitysstrategia ei ole Anttilalle tuttu. Avasimme asiaa hänen pyynnöstään ja kerroimme erityisesti opiskelijoita huolestuttaneista tilavähennyksistä.
”Tilojen pitää olla tehokkaassa käytössä. Myös järki pitää olla mukana. Kirjaston alasajo olisi ollut minusta ihan katastrofi. Tilakustannukset eivät ole kuin kymmenen prosenttia kokonaiskustannuksista.”
Anttila korostaa taustaansa rakentamistaloudesta ja laskentatoimesta sekä pitkää kokemustaan siitä, miten rahaa hankitaan tutkimushankkeisiin.
”Olen ollut vetämässä Tampereen Koskikeskuksen suunnittelun ja luennoinut 15 vuotta rakentamistaloutta hankesuunnitteluun.”
Työhyvinvointikyselyt olisivat Anttilan rehtorikaudella avainasemassa.
”Lomakkeista löytyy pahoinvoinnin syyt. Sitten laitetaan asiat kuntoon. Olisin erilainen rehtori kuin edeltäjä.”
Anttilan näkemyksen mukaan yliopistodemokratia ei ole toteutunut Tampereen yliopistossa Wallsin kauden aikana. Nykyinen systeemi tarvitsisi hänen mukaansa tuuletusta.
Antti Lönnqvist miettisi yhdessä, mihin yliopiston rahat käytetään
Antti Lönnqvist on rakennetun ympäristön tiedekunnan dekaani Tampereen yliopistosta. Hän huomioisi opiskelijat tiiviillä vuoropuhelulla ja keskustelulla siitä, mitkä asiat ovat opiskelijoille tärkeitä.
”Meidän tilamme ovat vanhanaikaiset ja niitä on liian paljon. Kun työskentelemme fiksummin, voimme säästää sekä rahaa että ympäristöä ja saada aikaan hyvin meidän opiskelijoitamme ja henkilöstöä palvelevat tilat”, Lönnqvist sanoo kampuskehitysstrategiasta.
Työhyvinvointia parannettaisiin Lönnqvistin rehtorikaudella avoimella, osallistavalla ja vuorovaikutteisella johtamistyylillä, jossa ihmiset pääsisivät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin.
”Pitäisi miettiä yhdessä, mihin yliopiston rahoja käytetään. Aina on kyse valinnoista.”
Yliopistodemokratian Lönnqvist näkee yliopisto-organisaation erityispiirteenä.
”Meillä on osaavia asiantuntijoita ja opiskelijoita, jotka ovat todella omistautuneita oman yhteisönsä kehittämiseen.”
Eeva Moilanen: demokratian toteutumiseksi tarvitaan muutoksia
Eeva Moilanen on Tampereen yliopiston konsistorin puheenjohtaja ja farmakologian professori. Hän kuulisi opiskelijoiden näkemyksiä kaikessa toiminnassa.
Kampuskehitysstrategiaa pitäisi Moilasen mukaan viedä eteenpäin yliopistoyhteisön kanssa keskustellen ja siten, että ratkaisut löydetään yhdessä.
”On tärkeää, että kampuksia kehitetään, eikä jäädä paikalleen.”
Työhyvinvoinnin kehittämisen Moilanen alottaisi kuuntelemalla eri työntekijäryhmiä eri kampuksilta ja tieteenaloilta.
”Meillä on selvästi tarvetta järjestää asioita siten, että saadaan arki toimimaan. Meillä ei tällä hetkellä ole esimerkiksi henkilöstöjohtajaa tai hallintojohtajaa. On tärkeää keskittyä yliopiston perustehtäviin, joita ovat koulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Muut hankkeet pitäisi siirtää sivuun, kunnes perusasiat ovat kunnossa.”
Moilasen mukaan yliopisto ei voi menestyä, ellei kaikkien ääni tule kuulluksi ja kaikki yliopistoyhteisön osaaminen tule käyttöön.
”Ajattelen, että yliopistodemokratian perusrakenteet ja periaatteet ovat olemassa, mutta Tampereen yliopistossa tarvitaan muutoksia niin, että demokratia myös toimii ja toteutuu. Tietyiltä osin myös yliopistolakia tulisi täsmentää.”
Jari Hämäläinen korostaa tiedon avointa jakamista
Jari Hämäläinen on LUT-yliopiston vararehtori ja laskennallisen tekniikan professori. Hän näkee, että opiskelijat kyllä pääsevät virallisiin päätöksentekoelimiin mukaan, mutta uskoo työryhmissä ja toimikunnissa olevan herkästi muodollisia jäseniä.
”Jaetaanko avoimesti kaikki taustatiedot, ja osallistuvatko opiskelijat strategian ja toimenpiteiden suunnitteluun ollakseen samalla viivalla argumentoimaan asioita? Avoimuus ja kaiken datan jakaminen on se olennainen asia päätöksenteossa.”
Kampuskehitysstrategiaa hän kommentoi varovaisesti, koska tulee talon ulkopuolelta.
”Halutaanko säästää rakennuksia vai säästää ihmisiä ja työsuhteita eri tilaratkaisuilla? Jos on oikeasti kova tilanne, niin mielestäni ihmiset ovat etusijalla.”
Työhyvinvoinnin kehittämisessä ja yliopistodemokratiakysymyksessä Hämäläinen korostaa avoimuutta ja sen mukana tulevaa luottamusta.
”En ole koskaan 20 vuoden yliopistourani aikana kokenut ongelmaksi sitä, että kaikki kolmikannan edustajat ovat tekemässä päätöksiä yhdessä. Kunhan tietoa on jaettu ja kaikilla on samat edellytykset argumentoida ja miettiä yhdessä päätöksiä, niin mielestäni kaikki ryhmät ovat tervetulleita.”
Jari Kuusisto kävisi yhdessä läpi, miksei yhteisö tule kuulluksi
Jari Kuusisto on Vaasan yliopiston entinen rehtori ja tutkimusjohtaja innovaatiotutkimuksen sekä tiede-ja innovaatiopolitiikan alalla. Hänelle opiskelijat edustavat tulevaisuutta.
”Heidän kanssaan minulla on ollut tähänkin asti hyvä yhteistyö. On tavattu säännöllisesti ja kerrottu kuulumiset puolin ja toisin.”
Kuusisto ei tunne Tampereen kampuskehitysstrategiaa tarkasti. Hän kuitenkin kokee, että työ- ja opiskelutavat ovat murroksessa.
”Emme välttämättä vielä ihan tiedä, mihin mennään: on hybridiopetusta, etäopetusta ja kampuksella läsnäoloa. Kaikki nämä tulee huomioida.”
Työhyvinvoinnin parantamiseksi kaikkien osapuolten pitäisi päästä tuomaan oman osuutensa yhteiseen hyvään.
”Useimmiten sanoma on, että ei tulla oikeasti kuulluksi. Sitä pitäisi yhdessä käydä läpi.”
Yliopistodemokratian Kuusisto näkee lähtevän yliopistoyhteisöstä.
”Siinä on ollut murrosta ja kipuilua tämän yliopistouudistuksen jälkeen. Nyt on menossa muutosvaihe, varmasti kaikki haluavat siihen hyvää.”
Jari Multisilta haluaa rehtoriksi tieteen tekemisen kentälle
Jari Multisilta on Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori. Hän toimi ennen Tampereen teknillisen yliopiston professorina.
”Nykyisin tapaan säännöllisesti opiskelijakunnan edustajia. Keskustelemme heitä askarruttavista asioista. Opiskelijoiden edustus erilaisissa työryhmissä on vahva, ja pitääkin olla.”
Tampereen yliopisto puhuttelee Multisiltaa tieteen tekemisen merkityksen vuoksi, joka ei ole ammattikorkeakoulukentällä yhtä suuressa roolissa.
Multisilta ei ole perehtynyt Tampereen yliopiston kampuskehitysstrategiaan eikä ota asiaan kantaa. Työhyvinvointia hän lähtisi ratkomaan pitkän ja tiiviin vuoropuhelun kautta, johon hän ottaisi mukaan koko korkeakouluyhteisön – myös opiskelijat.
”Ihmiset tekevät yliopiston. Jos ihmiset voivat huonosti, yliopisto voi huonosti. Jos minut valitaan rehtoriksi, ensimmäinen tehtäväni on paneutua näihin kipukohtiin.”
Yliopistodemokratiassa Multisilta näkee koko korkeakouluyhteisön kokonaisuutena, jossa jokaisen ihmisen tulee voida vaikuttaa yhteisön tekemiseen.
Jyrki Vuorinen näkee demokratian työkaluna
Jyrki Vuorinen on Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan dekaani, joka valittiin hiljattain myös Vaasan yliopistoon vararehtoriksi. Vuorinen näkee opiskelijat tasavertaisina yhteisön jäseninä.
”Mielestäni kaikilla meistä on roolimme, ja opiskelijat tuntevat talomme erittäin hyvin. Heitä on yhteisössä kaikkein eniten.”
Opiskelijoiden huomioiminen tapahtuisi keskustelun, kohtaamistilaisuuksien ja opiskelijoiden edustuksesta huolehtimisen kautta.
Kampuskehitysstrategia on Vuorisen mielestä hankala kysymys.
”Meidän täytyy kehittää kampusta, ja tilavähennyksiä tarvitaan siitä syystä, että henkilöt ja tutkimusinfra ovat tärkeämpiä kuin tilat. Mutta yliopisto ilman tiloja ei ole toimiva.”
Yhteisön vuoropuhelun kautta löydetään tapa kehittää kampusta samalla kun tilakuluissa säästetään.
Avointa keskustelua ja kohtaamistilanteita tulisi kehittää entisestään, jotta työhyvinvointi kohentuisi. Vuorisen mukaan tärkeintä olisi saada henkilöstö tuntemaan, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa.
”Yliopisto on asiantuntijayhteisö, jossa kaikilla on hyvin voimakkaita ja toisistaan poikkeavia mielipiteitä. Tärkeintä on läpinäkyvä ja tasapuolinen prosessi, jolla päätöksiä tehdään. Demokratia on työkalu, jolla päästään eteenpäin.”
Kalle-Antti Suominen yllättyi tilavähennyksistä
Kalle-Antti Suominen on Turun yliopiston vararehtori ja fysiikan professori.
”Huomioisin opiskelijat kuuntelemalla, käymällä keskusteluja ja osallistamalla päätöksentekoon.”
Suomisen mukaan kampuskehitysstrategiassa tulee huomioida kaikki näkökannat ja käydä läpi eri yhteisöjen kuulemiset. Hän sanoo olevansa yllättynyt nähtyään Tampereen yliopistossa päätetyistä tilavähennyksistä.
”Samalla tavalla meillä Turun yliopistossakin näitä vähennyksiä tehdään. Lähtökohtana on kuitenkin aina toiminnan turvaaminen, eli tutkimus ja koulutus.”
Työhyvinvoinnissa Suominen näkee pandemian vaikutukset. Hän lähtisi selvittämään työntekijöiden ongelmia pitkäjänteisellä kehitystyöllä.
”Yliopistodemokratiasta on puhuttu paljon. Meillä on nykyinen yliopistolaki, joka sanoo, miten nämä asiat pitää tehdä, mutta toisaalta se ei estä henkilöstön osallistamista ja kuulemista.”
Keijo Hämäläinen on katsonut harmitellen Tampereen yliopiston potentiaalia
Keijo Hämäläinen on Jyväskylän yliopiston nykyinen rehtori. Päätös hakea Tampereelle ei ollut hänelle helppo.
”Näen, että rehtorin ei ole tarvetta miettiä urakehitystä tai hakea hienompaa paikkaa. Aidosti ajattelen kokonaisuutta. Olen katsonut harmitellen sitä Tampereen yliopiston potentiaalia, mikä sillä on yliopistoyhteisönä. Se potentiaali ei ole päässyt loistamaan.”
Hämäläisen mukaan on huolehdittava siitä, että opiskelijoiden ääni tulee suoraan kuuluvin työryhmien tai dialogin kautta jo asioiden valmisteluvaiheessa.
”Tärkeää on myös puhe yliopistoyhteisöstä. Opiskelija ei ole pelkkä opiskelija tai asiakas, vaan tärkeä osa yliopistoyhteisöstämme.”
Kampusstrategiakehityksestä puhuttaessa tärkeää on lopputuloksen ohella myös prosessi, jossa jokainen tulee kuulluksi ja tehdyt ratkaisut perusteellaan.
”Henkilöstön hyvinvoinnin kannalta psykologinen turvallisuus on tärkeää. Työtehtävien muutokset tulee huomioida, eikä oman henkilöstön osaamisen kehittämistä tule laiminlyödä näissä tilanteissa. Toinen tärkeä asia on, että työntekijä tietää, miten työtehtävät muuttuvat ja millä prosessilla: onko työpaikka turvattu ja mikä taloustilanne on.”
Hämäläinen jakaisi hyvinvoinnin neljään eri osaan: fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja kulttuurilliseen hyvinvointiin, joista kaikkia tulisi korostaa.
”Näen, että nykyisessä järjestelmässä hyvillä johtosäännöillä, toimintakulttuurilla ja dialogisella johtamisella kyetään toteuttamaan yliopistodemokratiaa sillä tavalla, että yhteisö kokee tulevansa aidosti kuulluksi ja pääsee osallistumaan päätöksentekoon riittävän aikaisessa vaiheessa.”
Kimmo Nuotio ei usko johtajavaltaiseen toimintaan
Kimmo Nuotio on Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori.
”Olen aina ottanut opiskelijat mukaan. Pitkällä dekaanitaustalla olen aina pitänyt opiskelijajärjestöihin yhteyttä. Minulla on paljon kokemusta opiskelijoiden kanssa toimimisesta.”
Nuotio on seurannut Tampereen yliopiston asioita lehdistä.
”Tilavähennyskysymyksien kanssa kamppailevat varmaan kaikki yliopistot, myös Helsingin yliopisto. Tilakulujen nouseminen on iso, hankala asia.”
Tampereen yliopiston tilavähennyksiin Nuotio perehtyisi yliopistoyhteisöä kuunnellen, jos tulisi valituksi rehtoriksi.
Työhyvinvointiasiat ovat Nuotiolle nykyisistä tehtävistä tuttuja.
”On saatava työrauha, selkeys ja luottamus. Isoja vääntöjä on saatava tasoitettua, jotta ne eivät heijastu konflikteiksi. Olen ymmärtänyt, että siellä [Tampereen yliopistossa] on ongelmia. Toive, että minä ilmoittautuisin tähän tehtävään, tuli sieltä henkilöstöstä.”
Nuotio ei usko johtajavaltaiseen toimintaan, vaan todelliseen osallisuuden kokemukseen.
”Samaan aikaan täytyy olla kyky tehdä päätöksiä.”
Marko Hakovirta toisi yhdysvaltalaista yliopistokulttuuria Tampereen yliopistoon
Marko Hakovirta on fysiikan professori North Carolina State Universitystä. Aikerosta huolimatta saimme myös Hakovirtaan puhelinyhteyden.
”Yhdysvaltalaisissa huippuyliopistoissa opiskelijat ovat aina ykkösenä. Tämä kulttuuri yhdistettynä säätiöyliopistomalliin on kokonaisuus, jota ei ole Suomessa vielä ehditty kehittää. Tämä on yksi syy, miksi minua kiinnostaa tämä tehtävä.”
Hakovirta on seurannut mediasta jonkin verran Tampereen yliopiston tapahtumia. Hän on havainnut erimielisyydet päätöksistä.
”Fasiliteetit ovat tärkeä osa työhyvinvointia. Joillain aloilla koulutusta ei voida viedä eteenpäin ilman riittäviä fasiliteetteja. Eri sidosryhmiä tulee kuunnella tilapäätöksissä mahdollisimman paljon: asiat ovat paljon kompleksisempia kuin monesti luullaan.”
Työhyvinvointi on kulttuuriasia ja kulttuurimuutoksiin menee aikaa – muutosta täytyisi kuitenkin lähteä tekemään välittömästi, kuka sitten valitaankaan rehtoriksi.
”Sitä täytyy lähteä viemään konkreettisilla toimenpiteillä eteenpäin.”
Yliopistodemokratiassa Hakovirta näkee tärkeänä avoimen keskustelun ja eri sidosryhmien kuulemisen, joka käsittää hänelle myös ulkopuoliset sidoryhmät, kun kyse on säätiöyliopistosta. Dialogia on oltava jatkuvasti.
Mika Hannula näkee hyvän opetuksen opiskelijan perusoikeutena
Mika Hannula on tietojohtamisen professori, joka toimi myös entisen Tampereen teknillisen yliopiston rehtorina.
”Opiskelijat ovat keskeinen osa yliopistoyhteisöä. Heidän pitää päästä mukaan yliopiston kehittämiseen. Jokaisen opiskelijan perusoikeus on hyvä opetus ja ohjaus.”
Hannula ei ole perehtynyt Tampereen yliopiston kampuskehitysstrategiaan ja siihen liittyviin tilavähennyksiin.
Työhyvinvointia ratkottaisiin avoimella keskustelulla ja vuorovaikutuksella. Luottamuksen palauttaminen edellyttää keskustelua, mutta myös toimia, jotka edistävät työhyvinvointia.
”Hyvä johtaminen on jokaisen tutkijan, opettajan ja professorin perusoikeus.”
Hannula ajattelee yliopistodemokratian tarkoittavan koko yliopistoyhteisön mukaan ottamista.
Raine Hermansille demokratisoituminen on sukua proaktiivisen johtamisen ajattelulle
Raine Hermans on tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateemisen yksikön dekaani Vaasan yliopistosta.
”Opiskelijat ovat se keskeinen asia, miksi olemme olemassa. Olisin säännöllisesti yhteydessä opiskelijajärjestöihin. Osallistuisin myös opiskelijoiden järjestämiin tilaisuuksiin.”
Hermans ei tunne kampuskehitysstrategiaa niin tarkasti, että lähtisi kommentoimaan asiaa.
”Yleisellä tasolla sanoisin, että täytyy ymmärtää akateemisen työn erityislaatuisuus, joka vaatii paljon rauhallista ja yksityistä tilaa. Kampuksen täytyy olla yliopiston sydän.”
Organisaatiokulttuuria on vaikea muuttaa arvolausumilla – sne pitää tapahtua yksityiskohtien myötä. Siksi Hermans korostaa eri henkilöstöryhmien intressien ymmärtämistä.
Hän kuvailee itseään verkostojohtajaksi.
”Demokratisoituminen on sukua proaktiivisen johtamisen ajattelulle, jossa ihmiset haluavat tehdä jotakin. Jos ajatellaan strategiaa, niin strategiaa ei pyöritetä sillä, että käsketään tehdä jotain. Sitä pyöritetään niin, että ihmiset tulkitsevat vuorovaikutuksessa, että mitä tästä on minulle. Ihmisten on itse haluttava tehdä, jotta saadaan tuloksia.”
Risto Kunelius ei luopuisi Linnasta missään tapauksessa
Risto Kunelius on viestinnän professori Helsingin yliopistossa. Aiemmin hän työskenteli pitkään Tampereen yliopistossa.
”Opiskelijoiden kanssa tulisi olla hyvässä puheyhteydessä. Opiskelijat ovat osa yliopiston tieteellistä yhteisöä.”
Kampuskehitysstrategia ei ole Kuneliukselle tuttu. Yleisellä tasolla hän pohtii kampusten välistä yhteistyötä. Kolmen kampuksen välistä yhteyttä tulee rakentaa.
Tilavähennyksistä Kunelius kommentoi erityisesti Linna-rakennusta. Siitä ei tulisi luopua missään tapauksessa.
”Olen sivusta seurannut sitä, mitä Tampereella on tapahtunut. Työhyvinvoinnissa tärkeää ovat työrauha, mahdollisuus keskittyä omaan ydintehtäväänsä ja ennakoitavuus siitä, mihin suuntaan yliopisto menee.”
Yliopistodemokratia merkitsee Kuneliukselle asiantuntijaorganisaatiota ja -yhteisöä, jossa tärkeää ovat osallistaminen ja laajasti vaikutusmahdollisuuksia sisältävä kulttuuri.
Tapio Visakorpi näkee nykyisen tiedon kulkemisen olevan rikkonaista
Tapio Visakorpi on Tampereen yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori.
”Meillä on suuressa osassa meidän elimistämme opiskelijoiden edustajat mukana, joten opiskelijat tulevat sitä kautta mukaan.”
Visakorpi näkee Tampereen yliopiston ja Treyn suhteen läheisenä. Hän jatkaisi samanlaista linjaa, mutta rehtorina kysyisi kuitenkin ensimmäisenä opiskelijoilta, miten he haluavat olla jatkossa paremmin mukana.
Kampuskehitysstrategian Visakorpi näkee keskeisenä osana yliopiston kehittämisenä: yliopisto tarvitsee tilat, jotka ovat yhteisölle hyvät.
”Meillä on paljon vanhoja tiloja, jotka vaativat uudistamista. Tilojen vähentämisestä puhuttaessa kääntäisin asian niin päin, että niitä tiloja ei kannata säilyttää, joiden käyttö on hyvin pientä.”
Neliömäärän sijasta Visakorpi näkee tärkeänä tehokkaat, toimintaan sopivat tilat.
”Työhyvinvointikyselyistä nousevat esille epäluottamukseen liittyvät asiat. Johdon tulee kuunnella entistä tarkemmin koko yliopistoyhteisöä.”
Kuuleminen ei tarkoita vain sitä, että kuullaan, vaan on otettava myös huomioon. Visakorpi näkee, että Tampereen yliopistossa tiedonkulku on tällä hetkellä rikkonaista.
”Lähtökohtaisesti yliopistot ovat todella demokraattisia. Meillä on iso osa päättävistä henkilöistä tavalla tai toisella demokraattisesti valittuja.”
Peetu Ahopelto toivoo Tampereen yliopistoon hyvää ja toimivaa rehtoria
Peetu Ahopelto on poikkeuksellinen hakija. Hän on 23-vuotias kone- ja tuotantotekniikan kandivaiheen opiskelija. Työkokemusta hänellä on eri kesätyötehtävistä ja esimerkiksi postinjakamisesta.
”Huomioisin opiskelijat yhteistyöllä. Kommunikoisin paljon ylioppilaskunnan kanssa. Näkisin hyväksi sen, että Treyn edustaja olisi kaikissa mahdollisissa kokouksissa.”
Ahopelto näkee kampuskehitysstrategiassa sen, että opetus on siirtynyt huomattavasti suuremmassa määrin etäopetukseen.
Turhia tiloja ei tule ylläpitää, mutta keskustakampuksella on tiettävästi puutetta opetustiloista.
”Ennen tiloista luopumista tulisi tehdä selvitykset myös opiskelijoilta ja opetushenkilökunnalta.”
Työhyvinvointikysymyksessä Ahopelto pohtii työsopimusasioita. Onko riittävästi vapautta työaikojen suhteen?
”Lähtisin tutkimaan työehtoja ja niiden kautta työoloja parantamaan.”
Yliopistodemokratia on Ahopellolle lähtökohta kaikessa yliopistotoiminnassa. Kaiken päätöksenteon tulisi perustua asiantuntijoiden, eli tässä tapauksessa henkilökunnan ja opiskelijoiden näkemyksiin asioista.
Ahopelto on lukenut muiden hakijoiden taustoja eikä usko, että hänet valittaisiin rehtoriksi.
”Toki jos jostakin kumman syystä todetaan, että minä olen kaikista pätevin, niin odotan sitä mielenkiinnolla.”
Ahopelto toivoo, että Tampereen yliopistoon valitaan hyvä ja toimiva rehtori.
Heikki Toivaselle henkilöstö on yliopiston suurin voimavara
Heikki Toivanen otti myöhemmin yhteyttä sähköpostitse ja lähetti vastauksensa kirjallisesti.
”Minusta opiskelijat ovat keskeinen osa päätöksentekoa.”
Toivasen mukaan myös yliopiston hallituksessa pitää olla opiskelijoiden ja henkilökunnan edustus. Hän korostaa tilojan keskeistä osaa oppimisessa.
”Tilat pitää rakentaa oppimisen ympärille. Ne muodostavat merkittävän kustannuksen yliopistossa, joten pitää miettiä tarkisti tilojen käyttöaste, yhteistyömahdollisuudet ja pedagoginen tarve. Liian suuret kampukset eivät tue oppimista.”
Henkilöstö on yliopiston suurin voimavara – ihmisissä on koko työyhteisön viisaus.
”Kuuntelen, kunnioitan, odotan ja puhun suoraan henkilöstölle”, Toivanen sanoo.
Mari Walls
Lue nykyisen rehtorin Mari Wallsin vastaukset tästä artikkelista: Mari Walls hakee jatkokautta kritiikistä huolimatta – Visiiri kysyi Wallsilta, aikoisiko hän toimia toisin
Lue myös:
Visiiri esittelee Tampereen yliopiston rehtorihakijat – mukana tuttuja, tuntemattomia ja Mari Walls
Tampereen yliopistossa mielenosoitus: Yhteisö toivoo uutta rehtoria, joka kuuntelee