Ympäristöpsykologian gradu perehtyi ihmisten elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemiseen eri paikoissa
Teksti ja kuvat: Saara Peltola
Hilla Vehkaoja: ”Tutkin ympäristöpsykologian gradussani ihmisten mielipaikkoja eli paikkoja, jotka ovat tärkeitä ja auttavat tunteiden säätelyssä.
Gradun aihe valikoitui kiinnostuksestani ympäristöpsykologiaan. Ympäristöpsykologia on aika pieni ala, ja olin käynyt aiheesta yhden kurssin ennen lopputyön tekemistä. Kuten psykologiassa on Tampereen yliopistossa tapana, valitsin ympäristöpsykologian ryhmästä sopivan aineiston. Taustatutkimuksen jälkeen sain valmiin datan, jonka perusteella muodostin tutkimuskysymykset ja toteutin määrällisen tutkimuksen. Datani oli kerätty viidestä eri maasta kyselylomakkeella, josta otin vain tarvitsemani kohdat huomioon.
Mielipaikka-termiä ja mielipaikoissa käymisen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu entuudestaan jo aika paljon, mutta minä halusin selvittää tarkemmin ihmisten mieltymyksiä eri ympäristöjä kohtaan. Myöskään kaupunkisuuntautuneisuutta ei olla tutkittu paljoa, joten tutkimukseni valotti sitä.
Jaoin kaupungissa sijaitsevat ulkopaikat luontomaisiin ja kaupunkimaisiin paikkoihin ja selvitin, minkä verran kummassakin paikassa koetaan elpymistä ja elinvoimaisuutta. Luontomaisia paikkoja olivat esimerkiksi kaupunkimetsät tai puistot ja kaupunkimaisia paikkoja rakennetut paikat, kuten kahviloiden terassit. Jatkona selvitin, onko elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemisella laajemmin yhteyttä ihmisen mieltymyksiin luonto- ja kaupunkipaikkoihin.
Yllätyin tutkimustuloksista: elpyminen ja elinvoimaisuus oli kaikissa paikoissa vahvempaa niillä ihmisillä, jotka olivat luontosuuntautuneita. Kaupunkisuuntautuneisuus ei sen sijaan ollut yhteydessä elpymiseen ja elinvoimaisuuteen mielipaikoissa. Näyttää siis siltä, että luontosuuntautuneisuudella olisi merkitystä elpymisen kannalta myös kaupunkimaisissa mielipaikoissa. Toisin kuin oletin, kaupunkisuuntautuneisuus ei vaikuta olevan yhteydessä kaupunkimielipaikoissa koettuun hyvinvoinnin lisääntymiseen.
Alku meni pitkälti itselleni uusien termien selvittelyyn. Olisin halunnut pohtia aihetta ennen kuin keksin tutkimuskysymykset, ja siksi niistä tuli mielestäni hieman sekavat. Kirosin monimutkaisia tutkimuskysymyksiäni vielä loppupohdinnassakin.
Tärkein saamani oppi työn tekemisestä oli, että vaikka työn tekeminen tuntuu vaikealta, se tulee kyllä joskus valmiiksi. Nyt se on vihdoin valmis.”
GRADU
Otsikko: Elpyminen ja elinvoimaisuus ulkomielipaikoissa: Luonto- ja kaupunkisuuntautuneisuus ennustajina?
Mitta: 51 sivua
Ala: Psykologia
Kauan kesti: 3,5 vuotta
Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5? ”Vaihteli 3–5 välillä, koska työn tekemiseen mahtui paljon erilaisia hetkiä.”