Päätalon C-siiven tilat laitetaan uusiksi – järjestötilojen kohtalo vielä epäselvä
Päätalon peruskorjaushankkeen myötä C-siiven tiloja otetaan opetus- ja työkäyttöön. Järjestötilojen väistön toteutuksesta ei vielä ole varmuutta. Ylioppilaskunta tahtoo tällä kertaa välttää Hervannan Sähkötalon järjestötilojen remontin aikana ilmenneet ongelmat.
Teksti ja kuvat: Milo Kiviranta
Keskustakampuksen Päätalon peruskorjaushanke etenee tarveselvityksestä suunnitteluvaiheeseen. Ensimmäiset alustavat luonnokset peruskorjauksen myötä tapahtuvista tilamuutoksista esiteltiin tarveselvityksen päätös- ja infotilaisuudessa Päätalolla keskiviikkona 4. maaliskuuta.
Opiskelijanäkökulmasta merkittävimpiin muutoksiin kuuluvat C-siiven tiloihin kaavaillut opetus- ja työtilat. C-siivessä on vuoden 2025 alusta lähtien sijainnut ainejärjestötiloja. Viimeiset muutot uusiin tiloihin tehtiin kesäkuussa.
Alustavissa piirroksissa uusia järjestötiloja on kaavailtu Päätalon B-siiven kellarikerrokseen. Tiloista, joita järjestöt tulevat käyttämään remontin ollessa käynnissä ei vielä ole tehty päätöksiä. Treyn opiskelijajärjestöille jakaman tiedotteen mukaan tieto järjestötilojen väistön toteutuksesta saadaan vuoden 2027 alussa.
Päätalon peruskorjausta kaavaillaan aloitettavaksi vuonna 2028. Peruskorjaus on osa yliopiston laajempaa kampuskehityshanketta. Peruskorjauksen lisäksi keskustakampuksella on osana kampuskehitystoimia esimerkiksi luovuttu Pinni A:n tiloista.
Opiskelijaedustus mukana läpi hankkeen
Tarveselvitysvaiheessa peruskorjauksen herättämiä ajatuksia ja toiveita on kerätty kampuksen eri käyttäjäryhmien edustajista kootussa suunnitteluryhmässä.
Toukokuusta helmikuuhun kestäneen tarveselvityksen aikana on yliopiston mukaan selvitetty “niin opiskelijoiden, henkilökunnan, kuin kampuksella satunnaisesti vierailevien tarpeita” Päätalon käyttöön liittyen. Suunnitteluryhmään on kuulunut esimerkiksi eri tiedekuntien sekä Treyn edustajia.
Hankesuunnitteluvaiheen käynnistyessä vastaavanlainen suunnitteluryhmä tulee jatkamaan hanketta yliopiston, arkkitehtitoimiston sekä kiinteistön omistajien edustajista koostuvien ohjaus- ja johtoryhmien rinnalla. Tämä eroaa siitä, miten aikaisemmissa kampuskehityshankkeissa on organisoiduttu.
Myös muissa toimitilaohjelman hankkeissa on toiminut omat suunnitteluryhmänsä. Pääasiallisesti niissä ei kuitenkaan ole ollut opiskelijaedustusta. Näin on toimittu esimerkiksi Hervannan kampuksen Sähkötalon remonttihankkeen tapauksessa.
Päätalo-hankkeen tarveselvityksessä opiskelijaedustajana toiminut Treyn järjestöasiantuntija Yeti Ahonen-Kakko painottaa opiskelijaedustajien hankkeen suunnitteluun osallistamisen tärkeyttä edunvalvonnan ja tiedonvälityksen näkökulmasta.
“Opiskelijat ovat kampusten suurin käyttäjäryhmä, lukumäärältään yhteensä noin 20 000 henkeä. Ryhmä ei ole homogeeninen, ja jonkin tahon on tunnettava ja tuotava esiin opiskelijoiden erilaiset tarpeet. Trey on myös se taho, johon opiskelijat ovat päätösten tiimoilta yhteyksissä. Meidän on olennaista saada ensi käden tietoa siitä, mitä on päätetty ja millä perustein”, Ahonen-Kakko sanoo.
”Toimintamalleja kehitetään jatkuvasti”
Treyn näkökulma vaikuttaisi olevan, ettei tiedonkulku yliopiston päätöksenteon suhteen aina ole toiminut toivotusti. Hervannassa Sähkötalon kellarin ja siellä sijaitsevien järjestötilojen remonttia suunniteltaessa opiskelijatahojen, yliopiston ja arkkitehtien välinen kommunikaatio oli Ahonen-Kakon mukaan “sellaista rikkinäistä puhelinta.”
“Näin suuressa organisaatiossa tapahtuu paljon tiedon siiloutumista. Tieto pohjapiirroksiin liittyvistä päätöksistä tuli meille todella villejä reittejä pitkin. Lopulta tiloissa ei huomioitu monia opiskelijajärjestöjen toiveita”, Ahonen-Kakko sanoo.
Kampuskehityksen johtava asiantuntija Satu Hyökki kertoo, että yhteiskehittämisen suunnittelemisesta ja työryhmien järjestäytymisestä päätetään hankekohtaisesti.
“Sähkötalo-hankkeesta keskusteltiin Treyn kanssa ja silloin todettiin, että erillinen opiskelijaryhmätyöskentely olisi toimivin ratkaisu. Hankkeen suunnitteluryhmä oli valmiiksi jo todella iso, ja keskittyi laboratorioiden suunnitteluun melko paljon”, Hyökki sanoo.
Päätalo-hankkeen kohdalla parhaaksi on nähty erilainen lähestymistapa, jossa kampuksen käyttäjäryhmistä myös opiskelijaedustus on suunnitteluryhmässä mukana.
“Ilman muuta aikaisemmasta on opittu, ja toimintamalleja kehitetään jatkuvasti. Hankesuunnitteluun edetään todennäköisesti hyvin samankaltaisella organisoitumisella kuin mikä tarveselvitysvaiheessakin on ollut. Osallistuvien toimijoiden määrä kuitenkin varmasti lisääntyy jonkin verran. Esimerkiksi opiskelijajärjestöjen tarpeiden läpikäymistä varten voidaan perustaa oma erillinen tilaryhmä”, Hyökki sanoo.
Sähkötalosta pyritty oppimaan kantapään kautta
Visiiri on haastatellut useita Sähkötalon järjestötilojen käyttäjiä. Varsinaiseen remonttiprosessiin liittyviä asioita ei ole haluttu kommentoida nimellä. Haastateltavien henkilöllisyydet ja järjestötausta ovat Visiirin tiedossa.
Suuren osan järjestötiloista koetaan palvelevan käyttötarkoitustaan hyvin. Osassa tiloista remonttihanke on kuitenkin kolme vuotta alkamisensa jälkeen kesken. Pulaa on etenkin tilojen päivittäiseen käyttöön riittävästä sähköasennuksesta.
Konsensus vaikuttaa olevan, että järjestöjä on kuultu, mutta kaikki tarvittava tieto ei ole kulkenut eri toimijoiden ketjun päästä päähän asti. Yksittäiset tahot eivät ole olleet perillä projektista kokonaisuudessaan, suunnitelmat ovat muuttuneet tiuhaan tahtiin ja olleet toisiinsa nähden ristiriitaisia, ja loppukäyttäjät ovat olleet etäällä suunnittelusta.
Konsensus vaikuttaa olevan, että järjestöjä on kuultu, mutta kaikki tarvittava tieto ei ole kulkenut eri toimijoiden ketjun päästä päähän asti.
Järjestöasiantuntija Ahonen-Kakon mukaan Treyllä tiedostetaan Sähkötalon kellarihankkeen aikana ilmenneet kommunikaatio-ongelmat ja epäonnistumiset. Jatkossa keskeneräisistäkin asioista aiotaan viestiä järjestöille matalammalla kynnyksellä.
“Silloin yritettiin pelata varman päälle arkojen asioiden kanssa, ja välitettiin infoa järjestöille sitä mukaa, kun jokin asia varmistui. Ratkaisu oli kuitenkin väärä, sillä Treyn hitaasti saama toisen käden tieto ei tällöin kulkeutunut riittävällä tahdilla järjestöille”, Ahonen-Kakko kertoo.
Järjestöasiantuntija toivoo valppautta opiskelijoiltakin
Ahonen-Kakko peräänkuuluttaa myös opiskelijatasolta Päätalo-hankkeen etenemisen aktiivista seuraamista ja näkyviä kannanottoja. Hän pitää Hervannan järjestöaktiivien toimintaa hyvänä esimerkkinä opiskelijoiden oman edun puolustamisesta.
“Hervannan järjestöt myllytti asioita aika paljon. Vaikka lopputulos ei ollutkaan se mitä toivottiin, siellä tehtiin monta puolustusvoittoa, jotka eivät olisi onnistuneet ilman järjestöjen aktiivisuutta”, Ahonen-Kakko sanoo.
”Kaipaisin keskustakampukselle sellaista punaisen yliopiston hengen paluuta ja närkästyksen aiheiden täysillä ääneen ilmaisemista.”
Olennaisimpia opiskelijaedunvalvonnallisia kysymyksiä Päätalon remontissa on C-siiven järjestötilojen kohtalo. Ahonen-Kakon mukaan C-siiven tilojen käyttöönotto on ollut merkittävä parannus aikaisempaan nähden. Hänen toiveenaan on, ettei saavutetusta edunvalvontavoitosta jatkossa tingittäisi.
“Järjestöillä on vieläkin ollut joitain parannustoiveita, mutta tilat ovat olleet aikaisempaa huomattavasti modernimmat ja mukavammat. Tavoitteena on, että uudet tilat olisivat vähintään yhtä viihtyisät ja käytettävät”, Ahonen-Kakko sanoo.
Ahonen-Kakko kannustaa keskustakampuksen opiskelijoita ottamaan tarvittaessa mallia Hervannan esimerkistä ja ilmaisemaan tyytymättömyyttä huonoihin päätöksiin.
“Olisi kivaa, jos opiskelijoiden keskuudessa tähän prosessiin kiinnitettäisiin huomiota ja lähdettäisiin barrikadeille silloin, jos jokin päätös ei miellytä. Opiskelijaedunvalvonnassa pitää säilyttää tietty terävyys. Kaipaisin keskustakampukselle sellaista punaisen yliopiston hengen paluuta ja närkästyksen aiheiden täysillä ääneen ilmaisemista”, Ahonen-Kakko sanoo.
FAKTA: Vuokratiloja vähennetään noin 20 prosenttia
Päätalon kehittämishanke on osa laajempaa, kaikkia yliopiston kampuksia koskevaa kampuskehitysstrategiaa ja toimitilaohjelmaa. Vuosina 2022–2029 toteutettavaan toimitilaohjelmaan kuuluu toimitilojen kehittämisen lisäksi myös niistä luopumista kaikilla kampuksilla.
Keskustakampuksella Pinni A:n vuokrasopimus päättyi viime vuonna, ja Virta-rakennuksesta luovutaan vuonna 2029. Kaupin kampuksella on jo vuosina 2023–2024 alivuokrattu osa Arvo 1 -rakennuksen tiloista. Hervannassa taas luovuttiin osasta Festian tiloista vuonna 2025, ja tulevaisuudessa tuntuvia tilavähennyksiä tehdään myös Konetalossa.
Yhteensä toimitilaohjelmaan sisältyy tilavähennyksiä noin 41 000 neliömetrin edestä. Se on noin 20 prosenttia yliopiston vuokratiloista.
Jäljelle jäävissä tiloissa uudistuksia tehdään toisen 40 000 neliön edestä. Hervannassa Sähkötalon peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet jatkuvat vuoteen 2027 saakka.
Sähkötalon ja Päätalon lisäksi suurempia remontteja ei ole luvassa, vaan muihin muutoksiin kerrotaan toimitilaohjelmassa kuuluvan “työympäristöuudistuksia” ja “tilankäytön kehittämistä”.