Pääkirjoitus: Kuullaan, muttei kuunnella
Korvien tukkoisuus vaikuttaisi olevan yleinen vaiva yliopiston ympärillä toimivien päätöksentekijöiden keskuudessa, kirjoittaa Visiirin päätoimittaja Maria Muilu.
Teksti: Maria Muilu
Kuvat: Pauliina Linell
Aloitin vuodenvaihteessa työt Visiirin päätoimittajana ja aavistelin, että keväästä tulee mielenkiintoinen. Saimmekin vuoden alkuun rytinällä.
Uutisemme Nyssen mobiilipuista paisui vyyhdiksi, josta selvisi, että viranomaistaho ei näytä kysyneen opiskelijoiden mielipidettä heitä koskettaviin uudistuksiin. Nysse oli eri mieltä – opiskelijoita oli kuulemma kuultu riittävästi, vaikka opiskelijoiden itsensä mukaan asia vaikutti jo etukäteen päätetyltä.
Korvien tukkoisuus vaikuttaisi olevan yleinen vaiva yliopiston ympärillä toimivien päätöksentekijöiden keskuudessa.
Tampereen yliopiston työhyvinvointikysely ja pääluottamushenkilöiden raportti puhuvat samaa synkeää kieltä, jonka mukaan yhteisön kuulemiset ovat kaikuneet päätöksenteossa kuuroille korville. Asioista ei ole päästy keskustelemaan kunnolla ja pöytään on läväytetty valmiita päätöksiä.
Hyvän hallintotavan soisi rantautuvan myös yliopiston johtoon.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston mukaan hyvään hallintotapaan eivät kuulu niin sanotut näennäiskuulemiset, joissa kuullaan, mutta ei kuunnella.
Hyvän hallintotavan soisi rantautuvan myös yliopiston johtoon.
Johtamistapaa on kritisoitu yliopistoyhteisössä äänekkäästi. Tammikuussa turhautuminen kulminoitui mielenosoitukseen uuden rehtorin puolesta.
”Luulisi olevan itsestään selvä asia, että rehtori kuuntelee yhteisöä, jota johtaa”, mielenosoituksen puheenvuorossa sanottiin.
Jotta äänensä saisi kuuluviin, on hyvä tietää, mistä puhuu. Vuoden ensimmäisessä Visiirissä esittelemme yliopiston hallinnon tavalla, joka aukeaa laiskallekin lukijalle. Pääset tutustumaan konsistorin opiskelijajäseniin ja saat katsauksen siihen, mitä ongelmissa ryvettyneelle YTHS:lle tällä hetkellä kuuluu. Lue näköislehti tästä.
Yliopistoyhteisön jäseninä meidän on syytä tuntea kenttämme, jotta tunnistamme, milloin joku sakkaa. Tulemme Visiirissä seuraamaan keväällä tiiviisti rehtorihakua, eduskuntavaaleja ja kaikkea muuta tärkeää. Olemme pelkkänä korvana, jos löydätte jotain, mihin meidän pitäisi tarttua.
Ps. Tässä vielä Kielitoimiston sanakirjasta tarkistetut määritelmät verbeille kuulla ja kuunnella. Näistä voi ottaa vaikka ruutukaappauksen.
Kuulla: aistia ääntä.
Kuunnella: ottaa huomioon, varteen, vaarin; noudattaa jkn kehotusta, neuvoja, totella.
Ollaan kuulolla!